Verkko avuksi laman nujertamiseen

Sähköisen asioinnin ansiosta yhteiskunta ottaa muutamassa vuodessa huikean tuottavuusloikan. Yrityksille se tuo lisää kilpailukykyä. Kansalaiset saavat parempia palveluja, kun resursseja vapautuu rutiinityöstä.

Sähköinen asiointi on kuitenkin viime vuosina edennyt vaivalloisesti. Epäonniset palvelut ovat saaneet runsaasti kielteistä julkisuutta. Mielikuvaa epävarmasta tulevaisuudesta ovat luoneet esimerkiksi sähköinen äänestys, sähköinen terveysrekisteri, Sampo Pankin uudistus ja Madonnan konsertin lipunmyynti.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että 97 prosenttia opiskelijoista käytti ongelmitta sähköistä yhteishakua heti ensimmäisellä kerralla. Myös verottajan sähköiset palvelut toimivat hyvin. Verkkopankkitoiminnassa Suomi on yhä maailman ykkönen.

Konkreettiset esimerkit antavat kuvan sähköisen vallankumouksen mittasuhteista.

Verkkolaskutukseen siirtyminen vähentää käsityötä ja virheitä; kirjanpito automatisoituu, kontrolli paranee, laskut eivät huku, niiden maksaminen nopeutuu, ja laskuttaja saa rahansa nopeammin. Paperia ei tarvitse valmistaa, panna kuoreen eikä postittaa. Tämä säästää rahaa ja ympäristöä.

Valtionhallinnossa on laskettu, että yhden paperisen laskun käsittely maksaa noin 30 euroa, kun taas sähköisen laskun käsittely maksaa 70 prosenttia vähemmän eli noin yhdeksän euroa. Valtio ja kunnat vastaanottavat yhteensä noin 13 miljoonaa laskua ja lähettävät liki 30 miljoonaa laskua. Sähköinen laskutus tuo massiiviset säästöt.

Valtionhallinto pyrkii siihen, että kuluvan vuoden loppuun mennessä kaikki sen vastaanottamat laskut olisivat sähköisessä muodossa. Valtion kaikki palvelut ovat saatavilla sähköisesti vuonna 2013.

Pelkästään verkkolaskutuksen laskennallinen säästö on satoja miljoonia euroja vuodessa. Säästö saadaan kuitenkin vain, jos kunnat, valtio ja yritykset vähentävät käsityötä hallinnossa. Sähköisen asioinnin ansiosta eläkkeelle siirtyvien suurten ikäluokkien tilalle ei tarvitse palkata yhtä paljon korvaavaa työvoimaa.

Kunnissa on käytössä kymmeniä sisäisiä, keskenään yhteensopimattomia tietojärjestelmiä. Myös ne joudutaan siivoamaan pois verkkopohjaisten, palvelevien yhteisjärjestelmien tieltä. Siivous kannatta tehdä laman aikana, sillä se antaa töitä it-ammattilaisille. Kaikki kuntalaiset saavat uudistuksesta pysyvän hyödyn.

Verkkokaupan aloittaminen parantaa yrityksen kustannustehokkuutta. Se myös laajentaa markkina-aluetta Suomessa ja ulkomailla, sillä verkko ei tunne rajoja. Porvoolainen putiikki voi verkossa haastaa Stockmannin ja suomalainen artisti Madonnan.

Suomalaiset ostavat verkosta jo 5 miljardilla eurolla vuodessa, ja summa kasvaa nopeasti. Kolmasosa rahoista valuu ulkomaille kotimaisten palvelujen puuttumisen takia.

Kymmenessä vuodessa Suomeen on syntynyt 3000 verkkokauppaa. Tällaisesta kaupankäynnistä hyötyisi ainakin 100000 yritystä, sillä yhdeksän internetin käyttäjää kymmenestä etsii verkosta tavaroita ja palveluita; verkkomyyntiä harjoittaa vain 14 prosenttia suomalaisyrityksistä. Monet kuntalaiset varaisivat ajan lääkärille mieluummin internetin kautta kuin jonottavat palvelua puhelimessa.

Vireillä oleva kansallinen laajakaistahanke auttaa valtion, kuntien ja yritysten siirtymistä verkkoon. Yhteiskunnan tieto-, viestintä- ja palveluverkon on oltava kapasiteetiltaan riittävä ja laajuudeltaan kattava.

Pitkään odotettu laki sähköisestä tunnistamisesta ja allekirjoituksesta tulee keväällä eduskuntaan. Se madaltaa sähköisen asioinnin käyttökynnystä ja tekee sähköisten palvelujen käytöstä aiempaa helpompaa ja turvallisempaa.

Konkreettisena tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä 80 prosenttia suomalaisista ottaa vastaan ja maksaa laskunsa sähköisesti. Sen toteutuminen todennäköisesti vaatii, että paperilaskusta joutuu maksamaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt elvytysohjelman sähköisen liiketoiminnan ja asioinnin edistämiseksi. Ohjelman ensimmäinen tavoite on osoittaa yrityksille, että sähköisen liiketoiminnan aloittaminen tuottaa niille konkreettisia hyötyjä heti ja jatkuvasti. Näin varmistamme Suomen kilpailukykyisyyden, kun talous taas alkaa elpyä.

arto.tenhunen@soprano.fi

Kirjoittaja on Soprano Oyj:n toimitusjohtaja ja Viestinnän ja verkkoliiketoiminnan elvytysohjelman johtaja.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi