Vieraat lajit köyhdyttävät luontoa

Myrkyllinen jättiputki leviää puutarhoista pientareille holtittomasti, lupiini valtaa tienvarsien ja niittyjen kukkaloiston, kurttulehtiruusu peittää hiekkarannat, villikanit tuhoavat istutukset ja petovesikirput tuhrivat kalanverkkoja.

Suomen luontoon on kotiutunut yli 600 vierasta lajia, joista monet köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta nopealla leviämisellään. Osa lajeista on tuotu Suomeen tarkoituksella, osa on levinnyt puutarhureiden ajattelemattomuuden takia, osa on matkannut tänne esimerkiksi laivojen painolastitankeissa. Kun luontaisia vihollisia ei ole, tulokkaat valtaavat elintilaa valtavalla vimmalla. Ne saalistavat alkuperäisiä lajeja ja risteytyvät niiden kanssa. Ne voivat myös aiheuttaa tauteja ja muuttaa elinympäristöjen rakennetta.

Suurin osa vieraslajeistamme on kasveja, kuten jättiputki, jättipalsami, lupiini ja japanintatar. Tulokkaita ovat myös minkki, piisami, supikoira, kuusipeura, kanadanmajava, kanadanhanhi, fasaani, vaeltajasimpukka ja espanjansiruetana.

Maailmalla pahimpia vieraslajeja, kuten japanintatarta, vastaan taistellaan tuonti- ja myyntikiellolla. Suomessa luonnonsuojelulaki kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta. Haitallisten lajien leviämistä pyritään torjumaan myös vieraslajistrategialla, jota ryhdytään valmistelemaan maa- ja metsätalousministeriössä syksyllä.

Sääntöjä ja strategioita tärkeämpää on kuitenkin tieto. Luontoon karanneiden vieraslajien hävittäminen on vaikeaa ja kallista, monesti jopa mahdotonta. Siksi niiden levittäminen tulisi estää mahdollisimman tehokkaasti. Kotipuutarhuri pääsee helpoimmalla, jos ei alun perinkään päästä niitä tontilleen tai jaa taimia tai siemeniä tuttavilleen.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi