Viron ja Suomen yhteistyötä on luontevaa jatkuvasti tiivistää

Viron ja Suomen pääministereille eilen luovutettu maiden yhteistyön mahdollisuuksia kartoittava raportti alkaa visiolla Suomesta ja Virosta vuonna 2030: "Suomen ja Viron yhteiskunnat, taloudet ja perusrakenteet ovat monella alalla yhdentyneet keskenään. Kaikki tärkeämmät kehitysstrategiat ja -politiikat on yhteen sovitettu keskenään. Maiden julkiset sektorit ja yksityiset sektorit tekevät keskinäistä yhteistyötä melkein kaikilla alueilla."

Suomen entisen Viron-suurlähettilään Jaakko Blombergin ja Pohjoismaiden investointipankin johtajan Gunnar Okkin kirjoittamaan visioon on helppo yhtyä, mutta visio paljastaa samalla kahden miehen selvitystyön ja raportin suurimman heikkouden. Viron ja Suomen suhteiden kehitys nähdään raportissa suuressa määrin virkamiesprojektina. Kahden sukulaiskansan suhteet tiivistyvät ja maailmat kohtaavat, kunhan vain perustetaan sihteeristöjä, työryhmiä ja toimikuntia, tehdään selvityksiä ja järjestetään korkean tason kokouksia.

Kiinteä viranomaisyhteistyö on Viron ja Suomen suhteiden tiivistymisen kannalta tietenkin olennaista, ja eräillä alueilla, kuten turvallisuustyössä, viranomaistyö on keskeisessä asemassa. Myös yhteisten toimielinten rakentaminen, kuten Blombergin ja Okkin esittämä Viron ja Suomen yhteinen merentutkimuskeskus, ovat harkinnan arvoisia asioita.

Mutta viranomaistyö on vain kehikko, jonka varaan muu elämä rakentuu. Juuri sen muun elämän lähentymisestä kai ensisijaisesti puhutaan, kun puhutaan Viron ja Suomen suhteiden lähentymisestä.

Raportissa on kaksi hyvää esimerkkiä alueista, jossa viranomaisyhteistyö voi hyvin tukea tärkeän ja pitkävaikutteisen taloudellisen perusrakenteen syntymistä.

Raportissa esitetään pitkälle menevää energiayhteistyötä. Selvitysmiehet ehdottavat, että virolaiset pääsisivät osakkaiksi todennäköisesti rakennettavaan Suomen kuudenteen ydinvoimalaan. Vastavuoroisesti suomalaiset pääsisivät mukaan kehittämään Viron palavan kiven hyödyntämistä. Selvitysmiehet esittävät myös, että kun Suomen ja Viron välille on rakennettu toinen tasasähkökaapeli, maiden energiamarkkinat kytketään toisiinsa kiinni siten, että myös maiden kantaverkkoyhtiöt yhdistetään. Selvitysmiehet näkevät, että Viroonkin on rakennettava ydinvoimaa ja he esittävät, että se tehtäisiin yhteisvoimin. Gunnar Okk on Eesti Energian entinen pääjohtaja ja ehkä juuri siksi raportin energiaosa onkin sen konkreettisin ja kiinnostavin osio.

Toinen merkittävä taloudellinen infrastruktuurihanke on liikennetunnelin rakentaminen Suomenlahden ali Helsingistä Tallinnaan. Se vahvistaisi pohjoisen ja etelän välisten suorien liikenneyhteyksien syntymistä halki Keski-Euroopan ja tekisi maiden pääkaupunkiseuduista yhteisen talousalueen.

Olennaisinta on kuitenkin, että ihmisten välillä on vuorovaikutusta. Liikenne maiden välillä on jo vilkasta, joten olennaista on saada ihmiset avaamaan silmänsä ja korvansa. Molemmin puolin on yhä ennakkoluuloja ja kaavamaisia käsityksiä, joista tulisi päästä eroon.

Se edellyttää, että me olemme kiinnostuneita toisistamme; että osaamme riittävässä määrin toistemme kieliä, että tunnemme toistemme kulttuuria ja historiaa, ja että meillä on mahdollisuus helposti seurata toistemme arkipäivää. Sitä kautta syntyy kasvavan vuorovaikutuksen hyvä kierre. Yhteinen kulttuuripohja ja kielisukulaisuus muodostavat hyvän pohjan paljon nykyistä kiinteämmällekin taloudelliselle yhteistyölle ja integraatiolle.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi