Ydinaseettomuus jää vielä kauas

Kevään aikana yritetään tehdä kauaskantoisia päätöksiä ydinaseista. Kunnianhimoisimmista tavoitteista ydinaseiden rajoittamisessa jäädään todennäköisesti selvästi.

Ydinsodan kauhukuvat ovat viime vuosina helposti unohtuneet, kun on listattu uusia uhkia ilmastonmuutoksesta internetin kautta tapahtuviin kyberhyökkäyksiin.

Maailmassa on kuitenkin yhä noin 23 000 ydinasetta, joista vajaat 5 000 on jonkinlaisessa käyttövalmiudessa. Kylmä sota on ollut ohi kaksi vuosikymmentä, mutta sen jäinen sydän on jäljellä, ja sen ympärille on noussut uusia ydinaseiden pesäkkeitä.

On moukan tuuria, ettei maailman asutuskeskuksissa ole Nagasakin tuhon jälkeen räjähtänyt ydinpommia vahingossa, virhearvion vuoksi tai harkitusti, kirjoittavat kansainvälistä ydinaseriisuntakomissiota johtavat Australian ja Japanin entiset ulkoministerit Gareth Evans ja Yoriko Kawaguchi.

Nykymenolla seuraavan räjähdyksen vaara kasvaa. Yritykset vähentää vaaraa punnitaan New Yorkissa toukokuussa järjestettävässä kansainvälisen ydinsulkusopimuksen (NPT) tarkastuskonferenssissa. Siihen mennessä pitäisi saada näyttöä olemassa olevien ydinasevarastojen supistumisesta.

Tavoitetilan määritteli Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vuosi sitten Prahassa pitämässään puheessa, kun hän sanoi pyrkivänsä ydinaseettomaan maailmaan. Obama ymmärsi, että nykyisten ydinasevaltojen pitää osoittaa uskottavaa valmiutta asevarastojensa supistamiseen, jotta yhä useammat maat eivät pyrkisi hankkimaan itselleen ydinaseita.

NPT:n tavoitteena on sekä ydinaseiden leviämisen ehkäiseminen että olemassa olevien aseiden vähentäminen. Leviämisen uhan kasvun takia ydinaseriisunnalle piti asettaa entistä dramaattisempi tavoite.

Viisi vuotta sitten järjestetyn NPT-kokouksen jälkeen PohjoisKorea on hankkinut ydinaseen ja Iran useimpien arvioiden mukaan kehittelee omaansa.

Ydinturvallisuuden valvonta vaikeutuu muutenkin, koska useissa maissa on vireillä uusia hankkeita ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön. Siihen on ydinsulkusopimuksen mukaan kaikilla oikeus.

Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoi toissa viikolla HS:n haastattelussa, että Obama hahmotteli ydinaseiden vähentämisestä unelman, joka pitää sovittaa todellisuuteen. Fogh Rasmussenin mukaan Nato tuskin luopuu omasta ydinpelotteestaan uusiessaan strategiaansa tänä vuonna.

Luopuminen Naton suhteellisen merkityksettömästä ydinpelotteesta ja sen ohella Yhdysvaltain Eurooppaan varastoimista taktisista ydinaseista olisi varmasti ollut hyvä signaali NPT-neuvotteluille. Nyt se jää esimerkiksi siitä, miten käy, kun unelma kohtaa todellisuuden.

Yhdysvaltain valmisteilla olevassa ydinaseiden arviossa saatetaan supistaa varastoitujen ydinkärkien määrää mutta tuskin muuten otetaan dramaattisia askeleita aseistariisunnan suuntaan.

Myöskään Venäjän helmikuussa julkaisema uusi sotilasdoktriini ei olennaisesti muuta julkisesti ilmoitettua ydinasepolitiikkaa.

Myönteisintä kehitystä ovat Yhdysvaltain ja Venäjän neuvottelut uudesta sopimuksesta, joka entisestään supistaisi käytössä olevien strategisten ydinaseiden ja niiden kuljetusjärjestelmien määriä. Olisi paha takaisku, jos neuvotteluissa ei kevään kuluessa syntyisi tulosta.

On myös merkittävää, että Obama on luopunut uusien ydinaseiden kehittämisestä Yhdysvalloille, vaikka Venäjä samaan aikaan kehittää kahta uutta mannertenvälistä ohjusmallia.

Kaikki askelet ovat tärkeitä. Ydinaseiden rajoittaminen on aiemmin edennyt hyvissä kansainvälisissä suhdanteissa ja taantunut huonoissa.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi