Yhteinen tehtävä Guantánamossa

Päättäessään viime torstaina Guantánamon lainsuojattoman vankileirin tyhjentämisestä vuoden kuluessa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama esitti yhteistyöhaasteen Euroopalle. Vankileirin nopea sulkeminen aiheuttamatta uusia laittomuuksia ja väärinkäytöksiä on mahdotonta, ellei eri maista löydy sijoituspaikkaa osalle vangeista.

Maanantaina EU:n ulkoministerit joutuivat kokouksessaan Brysselissä miettimään kantaa vankien vastaanottamisen lisäksi myös siihen, kuinka suuritöiseen yhteistyöhön Obaman kanssa Eurooppa on ylipäätään valmis. Päätös vankien vastaanottamisesta ei ole mutkaton. Turvallisuushuolien lisäksi se aiheuttaa joissakin maissa oikeudellisia ongelmia.

Oikea vastaus kuitenkin on, että EU-maiden pitää olla valmiita ottamaan vastaan joitakin Guantánamossa vangittuina olleita, ja Suomen paikka on niiden maiden joukossa.

Vastuu Kuubassa sijaitsevan Guantánamon tukikohdan käytöstä laittomiin vangitsemisiin ja kuulusteluihin on Yhdysvaltain hallituksen, mutta sen lopettaminen on yhteinen saavutus.

Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto esitti hyvät perusteet auttamiselle debattikirjoituksessaan Helsingin Sanomissa sunnuntaina. Hänen mukaansa kyseessä on ihmisoikeusajattelu ja silminnäkijän vastuu.

Tällaisen ajattelun ei tarvitse olla sokeaa. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan vankileiristä vapautetuista 61 on palannut terroriryhmiin. Vankeja on ollut seitsemässä vuodessa yhteensä vajaat 800. Nyt heitä on alle 250.

Sijoittamispäätösten pohjalle tarvitaan sekä Yhdysvaltain että EU:n huolellinen selvitys Eurooppaan sijoitettavien vankien taustasta. Senkin jälkeen päätös vastaanotosta on kunkin maan oma ratkaisu.

Jos Eurooppaan tulee 60 Guantánamosta vapautettua ihmistä, ei Suomen osuus voi olla ylivoimainen.

Kuten Pekka Haavisto osuvasti kirjoitti, Suomen vastaanottamat ihmiset eivät tulisi tänne vankeina vaan turvapaikan saajina.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi