Julkaistu: 20.4.2010 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
Harvardin yliopiston taloustieteen professori Alberto Alesina pöllyttää muutamia "yleisesti tunnettuja totuuksia" selvityksessään, joka tehtiin evästämään Madridissa pidetyn EU:n valtiovarainministereiden kokousta.
Ministereiden tehtävänä oli pohtia muun muassa, miten ja milloin euroalueen velkaantumiskehitys pysäytetään. Työtä on pidetty vaarallisena, sillä "yleisesti tunnettu totuus" on, että talouspolitiikan kiristämisestä voi seurata uusi taantuma ja että tiukennuksia tekevät päättäjät kokevat vaalitappion. Ensimmäistä arviota ovat toistelleet suomalaisetkin ministerit - ja toista arviota ehkä ajatelleet.
Teollisuusmaita koskevat viime vuosikymmenten selvitykset osoittavat Alesinan mukaan, ettei talouspolitiikan kiristämisen ja taantuman välillä ole yhteyttä. Hän muistuttaa, että jos budjettia on tasapainotettu tekemällä riittävän suuret ja uskottavat menojen leikkaukset, on seurannut jopa kasvun kiihtyminen.
Siitäkään ei ole näyttöä, että budjettia tasapainottavat hallitukset menettäisivät suosionsa vaaleissa. Alesinan mukaan vaikuttaa pikemminkin siltä, että ainakin niin sanotuissa vanhoissa demokratioissa vaalibudjettien tekijät menettävät kannatuksensa.
Alesina lisää, että koska budjettien teko ja tasapainottaminen ovat politiikkaa, työhön ei oteta mukaan puolueettomia ja ulkopuolisia toimijoita, vaikka se voisi lisätä talouspolitiikan jatkuvuutta.
Tähän euromaiden talouspolitiikkojen yhtenäistäjän rooliin tarjoutui kokouksen alla EU-komissio. Se toivoi näkevänsä euromaiden budjettilinjaukset ennen kuin ne on hyväksytty kansallisissa parlamenteissa.
Lisäksi komissio toivoi, että euromaat panisivat velkaantumisensa kuriin ja rangaistuksia - esimerkiksi rakennerahojen vähennyksiä - voitaisiin jakaa maille, jotka eivät kunnioita yhteisen talouspolitiikan linjoja. Hätätilanteen varalle tarvittaisiin komission mukaan pysyvä kriisinhallintajärjestelmä.
Komission näkemysten punainen lanka on se, että niiden toteuttaminen lisäisi komission talouspoliittista valtaa EU:ssa. Rangaistusten, rangaistavien maiden, talouspolitiikan poikkeamien ja kriisinhallintatoimien määrittelyssä aloiteoikeus olisi juuri komissiolla.
Nimenomaan tämä komissiolle ehdotettu asema nostatti ministerikokouksessa arvostelua, aivan kuten Alesina periaatteellisella tasolla olettikin. Erityisesti budjettien ennakkotarkistus sai tuomion. Eikä rankaisemistakaan pidetty helppona, sillä toisen euromaan kurittamisen hyväksyvä pelkää joutuvansa myöhemmin koston kohteeksi.
Logiikka on kuitenkin se, että mikäli haluaa euroalueen olevan nykyistä yhtenäisempi ja uskottavampi, myös jäsenmaiden valvonnan ja paimentamisen pitää olla nykyistä uskottavampaa. Komissio sopii tähän rooliin.
Alesinan luonnehtimiin "yleisiin totuuksiin" ministerit joutuvat palaamaan, kun tuhkapilvi hälvenee. Toivottavasti samalla kirkastuu Alesinan viesti: jos "yleiset totuudet" eivät ole totuuksia, budjettien tasapainottaminen ei saa jäädä odottamaan suotuisampaa poliittista ilmapiiriä.
Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi