Yrityksissä unohtuu helposti työilmapiirin merkitys

Rautaruukin omistaman Raahen terästehtaan kaksi työntekijää kirjoitti taannoin Kauppalehteen mielipidekirjoituksen, jossa he yhdistivät lyhyehkön ajan kuluessa tapahtuneet työntekijöiden itsemurhat yhtiön toiminnan uudelleenjärjestelyihin ja vuorotyöjärjestelmän muutoksiin (KL 16.10.). Ranskaa taas ovat järkyttäneet paikallisen puhelinjätin France Telecomin työntekijöiden itsemurhat.

Ulkopuolisilla ole oikeutta lähteä arvuuttelemaan itsemurhien syitä. Mielipidekirjoitus nostaa kuitenkin esiin kysymyksen, ovatko suomalaisten työolot heikentyneet. Rautaruukissakin sairauspoissaolojen määrä on kasvanut poikkeuksellisen suureksi, ja Helsingin Sanomat raportoi eilen vuorotyöstä ja sen paineista.

Työolojen heikentymisestä alettiin puhua 1990-luvun lamavuosien jälkeen. Samoihin vuosiin asiantuntijat ajoittavat myös mielenterveysongelmien lisääntymisen. Ongelmien vakavuutta kuvastaa se, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevista peräti 44 prosentilla työkyvyttömyyden syyksi on kirjattu masennus. Kansanterveyslaitoksessa tehtyjen tutkimusten mukaan masennus ei kuitenkaan sinänsä ole lisääntynyt: diagnoosien määrä on pysynyt vertailuajanjaksosta toiseen suunnilleen samana. Sen sijaan poissaolojen ja eläkkeelle siirtymisen syyksi masennus kirjataan useammin kuin aikaisemmin. Muutos on siis luultavasti tapahtunut siinä, miten ihmiset näkevät työnsä tai työnantaja heidän työpanoksensa. Kun ihmiset uupuivat aiemmin ruumiillisesti, nyt he uupuvat henkisesti.

Työelämän muutokset ovat monenlaisia. Yksinkertainen ja fyysinen työ eli niin sanottu perinteinen työ on vähentynyt. Tämä muutos on ajanut työmarkkinoilta ihmisiä, jotka aiemmin pysyivät työelämässä mukana. Lisäksi viime vuosikymmenen lama ja paraikaa riehuva lama ovat karvaasti osoittaneet, miten epävarma asia työpaikka on nykymaailmassa ylipäätään. Kukaan - edes virkamies - ei ole enää turvassa.

Myös työelämän sisältö on muuttunut. Ajatus jatkuvasta oppimisesta ja mukautumisesta on työntekijöille usein raskas. Työpaikoilla organisaatioita muutetaan tavan takaa, mikä merkitsee työtahdin, työtehtävien ja työskentelytavan muuttumista. Vain harvoin näitä muutoksia valmistellaan aidosti yhdessä, perustellaan huolellisesti tai ihmisiä koulutetaan niihin kunnollisesti. Valmistelua ja koulutusta haittaa myös ihmisten muutosvastarinta. Rautaruukin Raahen-tehtaalla ajankohtainen asia on jatkuvan vuorotyön uusi järjestelmä, jossa työntekijöiden palautumisaika rasituksista jää aiempaa vähäisemmäksi.

Raahelaisten työntekijöiden hätähuuto muistuttaa, miten tärkeä asia on työpaikan ilmapiiri ja hyvä yhteishenki. Sen rakentaminen vaatii osaamista ja pitkäjänteistä työtä, johon harvoilla yrityksillä tuntuu näinä kiivaan muutoksen ja kovan kilpailun aikoina riittävän voimia. Onkin nurinkurista, että juuri tällaisena aikana alan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio Työterveyslaitos joutuu lomauttamaan henkilökuntansa oman tulorahoituksensa ja valtionosuuksien supistumisen vuoksi.

Suomalaisten työpaikkojen puolesta on vallalla suuri huoli. Tarvitaan uusia oivalluksia, ja siinä työpaikan ilmapiiri on olennainen. Tulevaisuutta kartoittavan Sitran johto on toivonut Suomen hakevan oppia Etelä-Koreasta. Maa on päässyt pitkälle monessa asiassa, mutta työelämän suhteissa sen yrityselämän hierarkkinen johtamistapa ja kylmän mekaaninen tulosajattelu ovat huonoja esikuvia.

Suomalaiset ovat olleet usein parhaimmillaan, kun on oivallettu muutoksen tarve ja ymmärretty, että muutos saadaan aikaan yhdessä, kumppanin osaamista kunnioittaen ja häneen luottaen.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi