Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Verkkokoulun taso heittelee

Kehitys on yksittäisten rehtorien käsissä. Laiterahoja on karsittu, vaikka koneista on pulaa.

Kaupunki
 
Juhani Niiranen HS
Espoonlahden koulun oppilaat Ella Toimela (vas.), Camilla Pihlajamäki, Mikke Käkelä, Ken Riippa ja Konsta Nenonen ovat verkossa käytävän koulun edelläkävijöitä. "Ryhmätyötä voi työstää moni oppilas yhtä aikaa", Toimela kuvaa.
Espoonlahden koulun oppilaat Ella Toimela (vas.), Camilla Pihlajamäki, Mikke Käkelä, Ken Riippa ja Konsta Nenonen ovat verkossa käytävän koulun edelläkävijöitä. "Ryhmätyötä voi työstää moni oppilas yhtä aikaa", Toimela kuvaa. Kuva: Juhani Niiranen HS

Pääkaupunkiseudun kouluilla on edessä kova koitos. Pitäisi siirtyä digiaikaan, mutta koulujen ja vanhempien valmiudet ja halu siirtää opetus verkkoon hajoavat laidasta laitaan.

Jännitteitä ja pitkää siirtymäaikaa ennakoi informaatioteknologian dekaani Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta.

"Jotkin koulut hankkivat itse tablettikoneita, vaikkei kunnilla ole niihin rahaa. Toisilla vanhemmilla taas on pelkoja, etteivät lapset enää lue kirjoja."

Tietokoneiden ja verkkopalveluiden käyttö on jo kansalaistaito, tunnustavat HS:n haastattelemat opetusalan ammattilaiset.

Silti koulujen erot ovat repeämässä. Googlen, sosiaalisen median ja blogien ottaminen osaksi opetusta on nyt vahvasti yksittäisten rehtoreiden varassa.

"Tätä on tutkittukin. Rehtorit ovat moottoreita, jotka voivat virittää opettajat ja oppilaat mukaan", Neittaanmäki kuvaa.

Yksi tarmonpesistä on Espoonlahden koulun rehtori Jukka Penttinen. Hän puski koulun mukaan Jyväskylän yliopiston Tulevaisuuden koulu -kokeiluun.

Koululaisilla on kannettavia tietokoneita, joilla pääsee Googlen pilvipalveluihin.

Ryhmätöitä voi työstää monelta koneelta yhtä aikaa, ja opettaja tarkistaa tehtäviä verkossa.

"Pitää olla omapäinen ja tehdä eri tavalla kuin käsketään. Nyt Espoon opetustoimikin on huomannut, ettei kouluja saa kahlita", Penttinen kuvaa.

Espoo ehti ensimmäisenä pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista tekemään kouluille ohjeet omien tietokoneiden ja sosiaalisen median käytöstä.

Ydin on, ettei ketään velvoiteta hankkimaan omaa konetta, vaan koulu huolehtii, että kaikilla on tarvittavat välineet.

"Mutta Espoolla ei ole varaa varustaa kouluja niin, että kaikilla olisi oma päätelaite. Nyt lapset voivat kaivaa älypuhelimen esiin, ja sen käyttö on sallittu kieltämisen sijaan", sanoo vastuualuepäällikkö Jaakko Rekola.

Kouluissa on langaton verkko, joten mobiiliyhteyttä ei tarvita. Espoonlahden koulussa rehtori tai oppilaat eivät usko edes, että netti houkuttaisi harharetkille.

"Tehtäviä kannattaa tehdä tunnilla, koska muuten ne jäävät kotitöiksi", sanoo Camilla Pihlajamäki, 15.

Helsingissä koulut päättävät omien laitteiden sallimisesta yleensä vanhempien kanssa.

"Suurimmalla osalla oppilaista on älypuhelin. Helsinki ei juuri ole hankkinut oppilaille omia laitteita", kuvaa mediakeskuksen johtaja Liisa Lind.

Oppilaat ovat Lindin mukaan kysyneet, miksei omia laitteita saa käyttää kaikkialla. Syksyksi asiasta on luvassa ohjeet.

Vantaan kouluissa ei ole kattavaa langatonta verkkoa. Sen on määrä valmistua ensi vuonna, mutta rahoituspäätökset voivat viivästyttää verkkoa. Sosiaalisen median ohjeet ovat teossa.

Talouskurimuksessa Helsinki ja Espoo ovat karsineet laiterahoja, vaikka koulut ovat yrittäneet viestiä kovasta uusien koneiden tarpeesta.

Helsingissä budjetti on pudonnut kolmessa vuodessa kolmasosaan eli vajaaseen 700 000 euroon vuodessa.

Ensi vuonna investointikuri heikentää tilannetta lisää.

Espoossa koneiden määrää ei ole pystytty nostamaan vuoden 2008 jälkeen. Uusien koulujen ja remonttikoulujen varustamisen takia muut koulut ovat epätasa-arvoisessa asemassa niihin verrattuna.

Vantaalta HS ei saanut ajoissa tietoa laitebudjetista.

Kaikissa kolmessa kaupungissa on yksi pöytäkone, kannettava tai tablettikone noin viittä oppilasta kohti.

Joka oppilaan pitää saada oma kone, esittää Neittaanmäki.

"Jos osalla lapsista on kone koko ajan ja toisilla vain oppitunnilla, heidän välilleen tulee iso ero osaamisessa."

Katja Kuokkanen HS
Espoonlahti