Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Oulussa opiskellaan suomea kännykän ja älytarrojen avulla

Kotimaa
 
Heikki Sarviaho
Irakista Suomeen muuttaneet Shahin ja Mustafa etsivät kännykän lukulaitteen avulla kirjaimia, jotka ovat Koskelan koulun käytävän seinien älytarroissa. Vuoroa odottaa Uruguaista viime viikolla tullut Brian.
Irakista Suomeen muuttaneet Shahin ja Mustafa etsivät kännykän lukulaitteen avulla kirjaimia, jotka ovat Koskelan koulun käytävän seinien älytarroissa. Vuoroa odottaa Uruguaista viime viikolla tullut Brian. Kuva: Heikki Sarviaho

Kännykkä sanoo "punainen", kun sillä osoittaa väriä.

Oulu

Maahanmuuttajina Suomeen tulleet lapset oppivat suomen kieltä kännyköiden avulla hyödyntämällä uutta nfc-tekniikkaa. Oulun Koskelan koulun testiryhmässä on kymmenen Suomeen muuttanutta oppilasta, joista kaksi aloitti koulun viime viikolla.

Opettaja Outi Laitinen on liimannut koulun käytävän seiniin älytarroja, jotka sisältävät mikrosirun.

"Mikrosiru aktivoituu, kun oppilas koskettaa sitä kännykän lukulaitteella. Tässä hyödynnetään esimerkiksi kirjastossa ja kaupassa käytettyä rfid-tekniikkaa, tosin nfc:ssä radioaallon kantama on vain viisi senttiä", kertoo professori Jukka Riekki Oulun yliopiston tietotekniikan osastolta.

Opettaja voi muuttaa tarran mikrosiruun pakattua tietoa milloin tahansa.

"Nyt teemana on perhe ja asiat kotona. Ennen joulua opiskelimme jouluun liittyviä sanoja", Laitinen sanoo.

"Kännykkäopetus on siinä mielessä kätevä, että ryhmässä voi olla samaan aikaan hyvin vähän ja paljon suomea oppineita oppilaita", sanoo tutkija Päivi Jokinen Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta.

"Onko tämä lusikka?" Irakista Suomeen vasta muuttanut 7-vuotias Shahin kysyy ja näyttää sanaa kännykän näytöltä.

Hän on vasta pyydystänyt sanan kännykkäänsä älytarrasta käytävän seinältä. Ensin hän on etsinyt sanan ja sen jälkeen kuhunkin sanaan liittyvät kirjaimet.

Väärä kirjain, kännykkä parkuu, kun Mustafa yrittää etsiä oikeaa kirjainta.

"Mihin ryhmään lusikka kuuluu?" opettaja kysyy.

"Onko se ihminen vai esine?" Mustafa pohtii ja kirjoittaa sanaa paperille.

Viereisessä pulpetissa viime viikolla Uruguaista muuttanut Brian opiskelee kännykän avulla värejä. Punainen, kännykkä toistaa, kun hän osoittaa väriä kännykällään.

"Oppilaat ovat todella motivoituneet oppimaan uutta kieltä, koska he näkevät heti sanojen merkityksen", sanoo kasvatustieteen professori Riitta-Liisa Korkeamäki Oulun yliopistosta. "Lisäksi he oppivat vuorovaikutustaitoja hakemalla yhdessä oikeita sanoja."

Perinteisesti suomea opetetaan aapisen avulla.

"Ensin opetellaan kirjaimia. Sitten mietitään mitä ne tarkoittavat. Kännykän avulla opitaan kokonaisia sanoja ja ne yhdistyvät joihinkin merkityksiin. Sen jälkeen paloitellaan kokonaisia sanoja eli toisin päin kuin aapisessa edetään", Laitinen kertoo.

Menetelmästä on saatu hyviä tuloksia päiväkotiryhmissä. "Eräässä päiväkodissa pienet lapset oppivat jopa 20 kirjainta tunnissa", Korkeamäki sanoo.

Tapio Mainio HS
Oulu