Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Termipankki on aina auki

Verkkopalvelu selittää vaikka keskiyöllä, mitä tarkoittavat vilpitön mieli tai kangasturve

Tiede
 
Jukka Peltosaari
Kuva: Jukka Peltosaari

Millainen tilanne elämässä ajaa ihmisen maaliskuisena yönä kello 00.20 tarkistamaan Tieteen termipankista, mitä tarkoittaa oikeuskäsite vilpitön mieli? Ja missä jamassa on hän, joka yhtä outoon aikaan etsi sanan sappirakkotulehdus.
Tieteen termipankki on verkkopalvelu, josta tulevaisuudessa löytyvät kaikkien tieteenalojen termit suomeksi.

Siitä tulee valtava: kolmisensataa tieteenalaa, jokaisella satoja, suurimmilla tuhansia termejä. Eikä se voi koskaan valmistua. Tutkimus tuottaa loputtomasti tietoa ja kesyttää sitä käsittein.

Tänä vuonna melkoinen joukko suomalaisia on halunnut tietää myös, mikä on eksistentiaalinen presuppositio.

Fakta

Käyttäjiä riittää, määritelmiä puuttuu

 Tieteen termipankkiin kootaan tieteenalojen erityissanastoa määritelmineen ja käännöksineen.

 Termipankki avattiin yleisölle vuonna 2012, ja nyt alustalla on 24 000 termiä. Verkkosivuilla on käyty yli 3,3 miljoonaa kertaa, jopa yli tuhannesti päivässä.

 Runsaimmin valmista aineistoa on kolmelta pilottialalta: kielitieteestä, kasvitieteestä ja oikeustieteestä.

 Hanketta rahoittavat Suomen Akatemia ja Helsingin yliopisto. Sitä johtaa professori ja kielitieteilijä Tiina Onikki-Rantajääskö.

 

tieteentermipankki.fi

Tuon kielitieteellisen sanaparin sivu on avattu 1 117 kertaa. Ja mikrobiologian aflatoksiini on houkuttanut 1 209 hakijaa. Kasvitieteen kangasturve on vielä suositumpi: 1 491 latausta.

Tilastoja on koonnut tutkijatohtori Kaarina Pitkänen-Heikkilä, termityöhön kiinnitetyistä vakituisista yksi. Toinen on hankekoordinaattori Antti Kanner.

Hankkeessa on myös määräaikaisia tutkimusavustajia eri aloilta, mutta tarkoitus on, että pankki karttuu talkoilla. Suuri joukko tutkijoita saa oikeuden lisätä oman alansa tietoja suoraan wiki-alustalle. Hankkeeseen palkattu kaksikko on suunnitellut sen ja kehittää sitä edelleen.

Wikipedian kaltaisen alustan ansiosta termipankki on paljon enemmän kuin sanaluettelo. Sieltä löytyvät vastineet useilla, yllättävilläkin kielillä. Myös se selviää, mitä termiä asiantuntijat suosittelevat.

Tämä saattaa kyllä lannistaa keski-ikäistä käyttäjää. Jos on koulussa oppinut rapean sanan kerake, ei lue mielellään, että se on vanhentunut ja korvattu konsonantilla.

Ja jos on tottunut kauhistelemaan sinilevien massakukintaa, on vastedes pöyristeltävä, miten syanobakteerit valtaavat meren.

Termipankki on saanut arvokkaita lahjoituksia, valmiita aineistoja. Niitä ovat Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan kahdentuhannen sanan Zubenelgenubi, Ruotsin Akatemian Grammatik sekä viime syksynä ilmestyneen Sienten biologian sanasto.

Mutta läheskään kaikilta aloilta ei ole ennestään koottua materiaalia. Niinpä Pitkänen-Heikkilä ja Kanner kiertävät yliopistoissa ja aktivoivat tutkijoita termityöhön.

Artikkeliin liittyvät

Ensimmäinen kysymys on aina sama: entä jos tulee kiistaa?

Tähän mennessä ei ole syntynyt ainuttakaan kunnon riitaa, vaikka moni termi onkin kirvoittanut keskustelemaan. Pisin mielipiteen vaihto käsittelee kielitieteenimperfektiä.

Et ehkä tiennyt, kuinka ongelmallisesta termistä on kyse. Sitä kutsutaan myös preteritiksi– joksi sanotaan joissain kielissä myös muita suomen menneen ajan aikamuotoja, perfektiä ja pluskvamperfektiä. Joissain tapauksissanarratiivi ja kertova preteriti osuvat parhaiten asiaan.

Valitettavasti on tiedepiirejä, joissa ei ymmärretä, miksi asiat pitäisi sanoa jollain muulla kielellä kuin englannilla. On kuultu tutkijan kehuneen, ettei ole koskaan keskustellut tieteenalastaan suomeksi.

Julkaisutietokanta Juulin mukaan suomea käyttävät vähiten teollinen bioteknologia, nanoteknologia, teknillinen kemia, materiaalitekniikka, fysiikka, biokemia, solu- ja molekyylibiologia ja avaruustieteet.

Se, että englanti kuorruttaa tutkijoiden ulosantia, ei aina johdu suomenkielisten ilmausten puutteesta. Hyönteistieteilijät puhuvat antennoista ja thoraxeista, vaikka tuntosarvet ja keskiruumis avautuisivat muillekin.

Kielemme käytettävyyden kannalta on tärkeää, että kaikkia asioita voi pohtia suomeksi. Sitä paitsi tutkijatkin ovat taviksia muilla kuin omilla aloillaan.

Ja päättäjät, he ovat politiikan asiantuntijoita, mutta maallikoita monilla saroilla. Eräskin kansanedustaja esitelmöi, että vallanpitäjät tarvitsevat istuntosalissa tutkimustietoa, joka löytyy napin painalluksella. Jollei muuta, Tieteen termipankki näyttää heti villakoiran ytimen.

Kokeillaanpa. Mitä saivat tietää eksistentiaalinen presupposition etsijät? Se on taustaoletus, jollaisia puheemme vilisee; lähdemme siitä, että jokin asia on olemassa.

Miksi ihmeessä juuri tuota termiä on haettu niin ahkerasti?

Aflatoksiinin ja kangasturpeen suosio on helppo ymmärtää. Ensimmäinen on homesienten tuottama myrkky. Toinen tarkoittaa kunttaa, muodikasta puutarhatuotetta, joka luo metsän tunnelmaa pihalle.

Lisää digitaaliset aikakauslehdet tilaukseesi

Suositut digitaaliset aikakauslehdet Hesarin kautta. Tilaus sisältää seuraavat lehdet: Glorian ruoka ja viini, Kodin kuvalehti, Tiede, HS Teema, Meidän perhe ja Hyvä terveys.

Hesarin tilaajille alk. 5 eur/kk. Tutustu 2 viikkoa maksutta!

Tilaa tästä!

Oletko jo tilaaja?