Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Kirjoittamisen perusasioita opetellaan korkeakoulussakin

Mielipide
 
Päivi Torvelainen Elina Jokinen Johanna Saario

Outi Kallionpää avasi (HS Sunnuntaikynä 10. 2.) keskustelun kirjoittamisen opetuksesta. Hän esitti, että lukio-opetuksessa tulisi huomioida nykyiset mediat ja työelämän tarpeet. Julkaistuissa vastauksissa (HS Mielipide 11. 2. ja 12. 2.) on puolustettu äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen autonomiaa ja suhtauduttu varauksellisesti uuden tekniikan hyödyntämiseen.

Kallionpään mukaan koulussa opiskeltujen taitojen ja opiskelijoiden arkielämän viestintätarpeiden välillä on syvä kuilu. Yliopiston kirjoitusviestinnän opettajina olemme huomanneet, että vastaava epäsuhta on myös lukiossa opiskeltujen viestintätaitojen ja korkeakouluopiskelussa tarvittavien taitojen välillä. Lukion opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite jatko-opintoedellytykset takaavista viestintä- ja vuorovaikutustaidoista toteutuu usein heikosti.

Yliopisto-opinnoissa opiskelijoiden suurimpia haasteita ovat kirjoittamisen yhteistoiminnallisuuden ja prosessiluonteen ymmärtäminen sekä analyysi- ja argumentointitaitojen hallinta. Varsinkin aloittavilla opiskelijoilla on vaikeuksia antaa palautetta toistensa teksteistä tai ylipäätään näyttää keskeneräistä tekstiään muille. Yliopisto-opinnoissa tarvitaan kuitenkin rohkeutta käsitellä keskeneräisiä tekstejä, koska ajattelu kehittyy keskustelun ja kritiikin perusteella.

Koulujärjestelmän keskeinen epäkohta onkin kirjoittamisen näkeminen yksilösuorituksena. Lukiossa syynä lienee ylioppilaskirjoitusten paine.

Toisaalta sama yksilösuorituksen korostus näkyy yliopistoissakin – täällä opiskelija kirjoittaa ensisijaisesti ohjaajalle tai tentaattorille. Koulun ulkopuolella kirjoittaminen on kuitenkin lähes aina tiimityötä.

Yliopiston kirjoitusviestinnän opetuksessa on tarkoitus syventää opiskelijan analyysi- ja argumentointitaitoja, mutta käytännössä opetuksessa on lähdettävä liikkeelle tekstin rakentamisen ja argumentoinnin perusteista.

Lukio-opintojen pohjalta opiskelija osaa yleensä selostaa alkuperäistekstin sisällön kohtuullisen hyvin, mutta teksteissä näkyy vaikeus perustella omia näkemyksiä ja käydä dialogia muiden kirjoittajien kanssa. On hämmentävää, että monet opiskelijat eivät kykene soveltamaan käytäntöön näitä lukio-opetuksen keskeisiä, tekstitaidon kokeessakin arvioitavia taitoja.

On pohdittava, miten voisimme tukea kirjoittamisen tietojen ja taitojen omaksumista sekä helpottaa tekstitaitojen siirtämistä kouluportaalta toiselle ja koulun ulkopuoliseen elämään.

Uudet mediat ovat osa nykyistä kirjoituskulttuuria. Ne tarjoavat useita erilaisia julkaisukanavia ja mahdollisuuden omien mielipiteiden perustelemiseen ja yhdessä kirjoittamiseen.

Päivi Torvelainen
Elina Jokinen
Johanna Saario
filosofian tohtoreita