Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Länsi antaa rauhalle vain rahaa

YK:ssa pelätään tilannetta, jossa ollaan riippuvaisia kehittyvistä maista tulevista rauhanturvaajista.

Ulkomaat
 

Valtaosa YK:n rauhanturvaajista tulee kehittyvistä maista, kun taas länsimaat osallistuvat rauhanturvaamiseen yhä enemmän lähinnä rahoittajina. Rauhanturvaajien määrällä mitattuna rauhanturvaamisen suurvaltoja ovat tällä hetkellä Pakistan, Bangladesh ja Intia. Myös Kiina on kasvattanut osuuttaan rauhanturvaamisessa.

Esimerkiksi Afrikassa puolet YK:n rauhanturvaajista on itse mantereelta kotoisin ja 40 prosenttia on Etelä-Aasiasta. Euroopasta on noin prosentti. Lähi-idässä eurooppalaisia joukkoja on yhä paljon.

Länsimaista tulevat sotilaat ovat usein paremmin koulutettuja ja varustettuja. YK:ssa pelätään nyt tilannetta, jossa ollaan täysin riippuvaisia heikommin koulutetuista joukoista, kertoo New Yorkin yliopiston Centre on International Co-operationin ohjelmajohtaja Richard Gowan.

Fakta

Suomi on turvannut rauhaa 1950-luvulta

 Suomi on osallistunut YK:n rauhanturvaoperaatioihin 1950-luvulta lähtien.

 Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähetettiin 1956 alkaneeseen Unef I -operaatioon Suezin kanavalle ja Siinain niemimaalle sen jälkeen, kun Israel oli hyökännyt Egyptiin.

 Suomi on osallistunut noin 30:een YK:n rauhanturvaoperaatioon.

 Tällä hetkellä suomalaisia rauhanturvaajia on Libanonissa Unifil-operaatiossa, Lähi-idän tarkkailuoperaatio Untsossa,  Intian  ja Pakistanin rajalla Kashmirissa Unmogip-operaatiossa sekä Liberiassa Unmil-operaatiossa.

 Suomalaisia on nyt erilaisissa kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioissa noin 435. Enimmillään operaatioissa on ollut suomalaisia noin 2 000 1990-luvun lopulla.

"Pelkään, että YK:n on tulevaisuudessa vaikea löytää hyvin koulutettua henkilöstöä ja erikoisvarusteita. Jo nyt on jatkuva pula helikoptereista ja kenttäsairaaloista."

"On myös huolestuttavia merkkejä siitä, että jotkut isot operaatioihin osallistujat, kuten Intia, alkavat kyllästyä omiin painaviin sitoumuksiinsa. Länsimaat, etenkin suuret taloudelliset tukijat kuten Ranska, taas tahtoisivat nähdä enemmän säästöjä."

Yhteensä YK:lla on maailmalla 120 000 rauhanturvaajaa. Määrän ennustetaan laskevan tulevina vuosina, kun Liberian, Haitin ja Darfurin operaatiot pienenevät.

Sotilaiden lisäksi YK:lla on yhä suurempi pula asiantuntijoista. Siviiliasiantuntijoiden työpaikoista hieman yli neljännes on täyttämättä.

Siviiliasiantuntijoiden puute on huolestuttavaa, sillä viime vuosina YK:n operaatiot ovat pienentyneet ja muuttuneet luonteeltaan.

YK:n nykyinen pääsihteeri Ban Ki-moon on voimakkaasti ajanut poliittisten operaatioiden nousua. Niissä painopiste on rauhan välittämisessä ja konfliktin ehkäisemisessä.

"YK:ssa nähdään nyt rauhanturvaamisen korvikkeena ehkä pienemmät ja ketterämmät poliittiset missiot, joille lähetetään etupäässä siviilejä. Niillä pystytään paikkaamaan tilanteet, joihin YK ei pysty lähettämään massiivista rauhanturvaoperaatiota", sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Touko Piiparinen.

Yksi esimerkki uudesta kehityssuunnasta on Syyrian tarkkailuoperaatio Unsmis. Toukokuun alussa YK lähetti Syyriaan 300 aseistautumatonta tarkkailijaa valvomaan YK:n erityislähettiläs Kofi Annanin neuvottelemaa tulitaukoa.

"Unsmis on hyvä esimerkki siitä, että YK pystyy tarvittaessa nopeasti reagoimaan ja käynnistämään operaation. Perinteisesti YK on käynnistynyt hitaammin", sanoo vanhempi osastoesiupseeri Juhani Karjomaa puolustusministeriöstä.

Gowanin mukaan riskinä on, etteivät uudenlaiset operaatiot välttämättä riitä kaikissa tilanteissa. Siviilioperaatioissa on myös turvallisuusuhkia, sillä ne ovat helpompia kohteita terrori-iskuille.

Unsmis joutui lakkauttamaan osan toiminnoistaan jo kesäkuussa, sillä Syyrian lisääntynyt väkivalta uhkasi tarkkailijoiden turvallisuutta. Elokuussa operaatio lakkautettiin. Saavutukset jäivät lopulta lähes olemattomiksi, sillä Syyrian sisällissota on yltynyt.

PÄÄKIRJOITUSTOIMITTAJAT:

Matti Kalliokoski (esimies), Juha Akkanen, Kari Huhta, Paavo Rautio, Teija Sutinen.

HS:n periaatelinja löytyy osoitteesta hs.fi/periaatelinja.