Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Suuret yritykset kahmivat julkiset tietohankkeet

It-oikeuden professori Tomi Voutilainen sanoo, että julkisella sektorilla ei osata ostaa ohjelmistoja.

Kotimaa
 

Julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeet kasautuvat muutamalle isolle yritykselle. Viime aikoina tapetilla olleissa terveydenhuollon tietojärjestelmissä Tieto on ylivoimainen ykkönen ja Logica selvä kakkonen, muille jää murusia.

It-oikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että ongelmat ovat samankaltaisia ympäri julkista hallintoa, mutta pahimpia terveydenhuollossa.

Voutilaisen mukaan pari toimijaa kahmii ohjelmistouudistukset, koska hankintoja ei osata tehdä oikein. Kilpailutuksissa saattaa olla vaatimuksia, jotka vain yksi toimija voi täyttää.

Oikaisuja

Apotti-järjestelmän arvioitu hinta Husin alueella on 450 miljoonaa euroa

Potilastietojärjestelmiä käsitelleessä uutisessa tiistaina 18. syyskuuta sivulla A 4 väitettiin, että Apotti-potilastietojärjestelmän hinnaksi on arvioitu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella 1,8 miljardia euroa. Oikea summa on enimmillään 450 miljoonaa euroa. 1,8 miljardin hinta-arvio koskee sitä, jos järjestelmä otettaisiin käyttöön koko maassa.

Ja kun järjestelmä on hankittu, ostaja on toimittajan kanssa jumissa. Tulevat muutostyöt on pakko tilata samasta paikasta, ja järjestelmien yhdistäminen ei onnistu.

Voutilainen on virkavapaalla Valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV), jossa hän teki tammikuussa julkaistun selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon it-hankkeista.

Selvityksessä katsottiin, että valtionapuja on jaettu osin lainvastaisesti. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes taas on antanut tukea hankkeisiin, jotka ovat hyödyttäneet pääosin yritysten tuotekehitystä.

Voutilaisen mukaan tuotekehitystuet ovat yksi syy siihen, että Tieto ja Logica ovat kahmineet markkinat.

"Ne pärjäävät kilpailussa, koska voivat hinnoitella tuotteensa alemmas."

Voutilaisen mukaan pahimmillaan on käynyt niin, että julkinen sektori on ensin maksanut järjestelmän kehittämisen, ja sitten ostaa sen uudestaan ja uudestaan.

"Maksat jostain 100 prosenttia, mutta et omista sitä, koska tekijänoikeudet jäävät it-yritykselle," hän kuvaa.

VTV:n selvitys totesi myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) jakaneen avustuksia, jotka ovat ohjautuneet merkittävässä markkina-asemassa oleville it-yrityksille. VTV esittikin, että Kilpailuviraston pitäisi tutkia alan markkinatilanne ja kilpailun toimivuus.

Ongelmista tuohtui keväällä myös eduskunnan tarkastusvaliokunta, joka sekin toivoi viraston selvittävän asiaa. Kilpailuvirastosta kerrotaan nyt, että syksyllä on määrä tehdä "esiselvitys" siitä, onko asiassa syytä tutkimuksiin.

Merkittävä ongelma on, että eri järjestelmät eivät usein toimi keskenään. Uudehko tietohallintolaki antaa ministeriöille mahdollisuuden määrätä asetuksella, että järjestelmät toimivat yhteen.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan Tuija Braxin (vihr) mielestä tärkeintä olisi, että varsinkin STM antaisi nopeasti asetuksen. Ministeriön mukaan asetusta ei ainakaan vielä valmistella, vaan pehmeätkin keinot voivat riittää.

Julkisen vallan ja Tiedon välit ovat muutenkin läheiset. Tiedon toiseksi suurin osakkeenomistaja runsaan kymmenen prosentin siivulla on valtion sijoitusyhtiö Solidium.

Verohallinnolla ja Tiedolla on myös yhteisyritys Tietokarhu, josta Tieto omistaa 80 prosenttia.

Tiedon suurin omistaja on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Cevian Capital, joka on rekisteröinyt ainakin kolme rahastoa Caymansaarille.

Tilinpäätöstiedot eivät tosin viittaa siihen, että Tieto harrastaisi aktiivista verosuunnittelua, jonka avulla vältyttäisiin maksamasta yhteisöveroja Suomeen.

Tieto ja Logica kilpailevat yhdessä Accenturen kanssa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmän toteuttamisesta. Sen hinnaksi on arvioitu jopa 1,8 miljardia euroa.