Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venäjä hamuaa halpaa sähköä Suomesta

Venäläisten ostointoon vaikuttaa huoli, että Suomen sähköntuonti Venäjältä on pudonnut.

Talous
 
Denis Sinyakov
Venäjän sähköyhtiö Inter Rao esitteli toimittajille modernia maakaasulla toimivaa sähkö- ja lämpövoimalaa Kaliningradissa.
Venäjän sähköyhtiö Inter Rao esitteli toimittajille modernia maakaasulla toimivaa sähkö- ja lämpövoimalaa Kaliningradissa. Kuva: Denis Sinyakov

Suomesta Venäjälle kulkevassa johdossa sähkö voi vaihtaa suuntaa jo ensi vuonna. Samalla Venäjä yrittää luoda kuvaa maasta, joka on valmis yhteistyöhön.

Venäjä mielii osalliseksi Suomen halvoista sähkönhinnoista. Viipurissa toimivaa sähköasemaa muutetaan siten, että sähkö pääsisi virtaamaan Suomesta Venäjälle.

Tähän asti sähköä on ollut teknisesti mahdollista siirtää vain Venäjältä Suomeen.

"Aiomme tuoda sähköä Suomesta tiettyinä tunteina, jolloin sähköä on halvempaa ostaa Suomesta kuin Venäjältä", kansainvälisen kaupan johtaja Karina Tsurkan sähköyhtiö Inter Raosta sanoi Kaliningradissa.

Vuonna 2011 suomalaiset kotitaloudet maksoivat sähköstään eurooppalaisittain keskihintaa. Jos hinta suhteutetaan ostovoimaan, sähkö oli Suomessa toiseksi halvinta. Teollisuussähkö oli Suomessa viidenneksi halvinta Euroopassa.

Euroopan energiamarkkinoilla käy muutosten viima, jonka käänteissä Venäjä pyrkii olemaan tiukasti mukana. Tämä kävi ilmi Kaliningradissa, jossa Venäjän sähkönviennin monopolijätti Inter Rao esitteli lämpövoimalaansa Itämeren rantavaltioiden toimittajille.

Suomi on vain yksi, mutta tärkeä osa Itämeren mutkikasta energiapeliä. Taustalla venäläisten ostointoon vaikuttaa huoli, että Suomen sähköntuonti Venäjältä on pudonnut peräti kolmannekseen vuodesta 2010.

Venäjältä ei kannata tuoda sähköä varsinkaan päiväsaikaan, jolloin sähkönhintaan lisätään niin sanottuja kapasiteettimaksuja. Venäjällä valtio tukee sähköverkon ja voimalaitosten uusimista ja lukuisia isoja investointihankkeita ympäri maata.

Kulut investointeihin kerätään viime kädessä kuluttajien rahapussista. Jatkuvasti kasvavien maksujen takia kapasiteettimarkkinoiden järkevyyttä on alettu kyseenalaistaa Venäjällä.

Näillä näkymin Suomi ei pääse hyötymään kapasiteettimaksujen hintalisästä, vaan myisi sähkön markkinahintaan.

Edullisin aika viedä sähköä koittaa yleensä kesällä, jolloin Norjan ja Ruotsin joet täyttyvät sulavesistä ja sähkön hinta Suomessa halpenee.

Yleensä heinäkuun alussa kaasun hintaa usein korotetaan Venäjällä. Useat voimalaitokset, myös Kaliningradin voimala, toimivat Venäjällä maakaasulla. Siksi sähkön hinta seuraa kaasun hintaa.

"Venäjällä on päiväsaikaan hyvin tasainen sähkönhinta sähköpörssissä, tällä viikolla noin 25 euroa megawattitunnilta. Kun siinä tilanteessa hinta menee Suomessa alle 25 euron, olisi edullisempaa siirtää sähköä Venäjälle", Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin johtava asiantuntija Risto Lindroos selvittää.

Alkaako Suomi nyt viedä ydinvoimaa, kun viides voimala valmistuu Olkiluotoon?

"Sähkö tulee kulloinkin siitä voimalaitoksesta, joka on toiminnassa. Keväisin on suhteessa enemmän vesivoimaa, ja tuulivoima lähtee lisääntymään jo lähivuosina Ruotsin suunnasta ja ehkä Suomessakin. Tarjonta lisääntyy sekä uusiutuvan energian puolella että ydinvoimassa, eikä kulutus näytä ihmeemmin kasvavan", Lindroos toteaa.

Lindroosin mukaan Venäjä puhuu sähkönostosta Suomesta mielellään pilottihankkeena, jossa luodaan malleja siihen, miten Venäjä käy kauppaa EU-alueella.

"Onhan se henkinen muutos. Antaa se enemmän yhteistyöhenkisen kuvan, että sähköä voidaan siirrellä molempiin suuntiin. "

Uudenlainen julkisuuskuva on Venäjälle tärkeä sen Kaliningradin-suunnitelmien vuoksi. Se rakentaa Liettuan ja Puolan välissä sijaitsevaan Kaliningradiin kahden reaktorin ydinvoimalaa, jonka tuottama sähkö pitäisi saada myytyä Venäjä-riippuvuutta karttaviin naapurimaihin.

Yhteistyötä korostetaan myös Inter Raon suunnitelmissa.

"Suomi on Venäjälle historiallisesti tärkeä sähkökaupan suunta. Mutta strateginen tavoitteemme on integroitua Euroopan markkinoille", Karina Tsurkan sanoo.

Lisäksi Venäjä haistelee mahdollisia sijoituskohteita Suomesta.

"Olemme kiinnostuneista vihreistä energiamuodoista. Tuulipuistot voisivat olla yksi sijoituskohde", Tsurkan vihjaa.

Anneli Ahonen
Kaliningrad

Lisää digitaaliset aikakauslehdet tilaukseesi

Suositut digitaaliset aikakauslehdet Hesarin kautta. Tilaus sisältää seuraavat lehdet: Glorian ruoka ja viini, Kodin kuvalehti, Tiede, HS Teema, Meidän perhe ja Hyvä terveys.

Hesarin tilaajille alk. 5 eur/kk. Tutustu 2 viikkoa maksutta!

Tilaa tästä!

Oletko jo tilaaja?