Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Itämerellä rytisee joka viikko

Tänäkin vuonna yli 120 laivaa joutuu haveriin. Vaaratilanteita lienee kymmenkertainen määrä.

Kotimaa
 
Reuters
Lokakuussa 2010 Liettuaan matkalla ollut autolautta Lisco Gloria syttyi tuleen tanskalaisen Langelandin saaren edustalla. Kukaan ei kuollut turmassa, mutta yli 20 ihmistä vietiin sairaalaan.
Lokakuussa 2010 Liettuaan matkalla ollut autolautta Lisco Gloria syttyi tuleen tanskalaisen Langelandin saaren edustalla. Kukaan ei kuollut turmassa, mutta yli 20 ihmistä vietiin sairaalaan. Kuva: Reuters

Itämerellä joutuu rahti-, säiliö- tai matkustaja-alus onnettomuuteen keskimäärin joka kolmas päivä.

Viime vuonna 121 alusta ajoi karille, törmäsi toiseen, syttyi tuleen tai oli muussa turmassa.

Vuodesta 2004 alkaen havereita on sattunut keskimäärin 125 joka vuosi. Määrää ei ole kyetty vähentämään, vaikka rannikkovaltiot ponnistelevat sen eteen.

Artikkeliin liittyvät

Tiedot on kerännyt Itämeren suojelua edistävä kansainvälinen Helsinki-komissio eli Helcom.

"Tarvitaan uusia konsteja", myöntää erityisasiantuntija Valtteri Laine liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista.

"Onneksi erittäin vakavia onnettomuuksia on sattunut Suomenlahdella vähän. Viime vuonna upposi vain yksi kalastaja-alus Viron edustalla, mutta aina on mahdollista, että joskus kolahtaa vakavasti."

Itämerellä on kaksi vaaran paikkaa: Tanskan salmet ja Helsingin edusta.

"Helsingin ja Tallinnan välisellä alueella on paljon risteävää liikennettä. Pahin skenaario on matkustaja-aluksen ja tankkerin yhteentörmäys."

Trafi haluaisi kehittää alusten ja varustamojen raportointia vaaratilanteista.

"Kun onnettomuuksia sattuu 125 vuodessa, niin läheltä piti -tilanteiden määrä on siihen verrattuna helposti kymmenkertainen", Laine sanoo.

Trafin tavoitteena onkin, että alukset kertoisivat säännöllisesti vaaratilanteista varustamoille, jotka raportoisivat niistä edelleen viranomaisille. Viranomaiset keräisivät tiedot yhteen ja esittäisivät suosituksia ongelmien poistamiseksi.

Haasteena on, kuinka saada aluksen miehistö myöntämään, että nyt tuli mokattua.

Trafissa toivotaan, että varustamot ottaisivat mallia ilmailusta, jossa turvallisuuskulttuuri on viety pitkälle.

Tilastojen mukaan noin puolet havereista johtuu inhimillisistä virheistä.

Ihmisten tekemien virheiden taustalla ovat laivaväen fyysiset ongelmat tai osaamattomuus. Merimerkki saatetaan ohittaa väärin siksi, että komentosillalla ollaan väsyneitä.

Suomessa laivaväen ammattitaidon asettaa koetteille erityisesti Turun saaristo. Alueella on paljon liikennettä, reitit ovat sokkeloisia ja näkyvyys voi olla erittäin huono.

"Merkittävä osa Suomen aluevesillä tapahtuvista onnettomuuksista sattuu jääolosuhteissa. Tyypillinen tapaus on, että kun jäänmurtaja hinaa avustettavaa alusta, murtaja jää kiinni jääpenkkaan ja hinattava alus kolahtaa takalistoon", Laine kuvaa.

Liikenteen määrän kasvua on pidetty osasyynä siihen, etteivät Itämeren turmaluvut ole viime vuosina laskeneet. Helcomin tiedot liikenteestä eivät kuitenkaan tue väitettä.

Itämerellä liikkuvien alusten kokonaismäärä on vaihdellut viime vuosina lähinnä taloussuhdanteiden mukaan.

Helcom laskee, että Itämerellä liikkuu joka päivä keskimäärin 2 000 laivaa. Luvusta puuttuvat pienet alukset, joissa ei ole automaattista tunnistusta eli AIS-järjestelmää (automatic identification system).

Yleisin haverityyppi on pohjakosketus tai karille ajo. Toiseksi yleisin on törmäys joko toiseen alukseen tai johonkin kiinteään rakenteeseen.

Onnettomuuksista pohjakosketuksia on lähes 40 prosenttia ja törmäyksiä yli kolmannes.