Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ruotsi ja Viro värväävät nyt suomalaisia osaajia – TE-toimistoissa töiden välittämistä jo jarrutetaan

Suomen työvoimaviranomaiset ennakoivat jo ilmoittelun rajoittamista. Hoitajien palkkaukselle pantiin stoppi.

Kotimaa
 
Marko Mumm
Lauri Kinnunen haki aluksi Suomesta töitä, mutta työpaikat olivat tiukassa. Puolen vuoden työttömyyden jälkeen työtä löytyi Virosta. Hän pitää it-tukihenkilön pestiä Tieto Eestillä ”hyvänä diilinä”.
Lauri Kinnunen haki aluksi Suomesta töitä, mutta työpaikat olivat tiukassa. Puolen vuoden työttömyyden jälkeen työtä löytyi Virosta. Hän pitää it-tukihenkilön pestiä Tieto Eestillä ”hyvänä diilinä”. Kuva: Marko Mumm

Ruotsi ja Viro palkkaavat kiivaasti suomalaisia teknologia-alan ammattilaisia. Ahkerasti työvoimaa Suomesta etsivät myös Norja, Irlanti, Saksa ja Skotlanti.

Yritykset värväävät työvoimaa tilaisuuksissa, joita on viime aikoina järjestetty tiuhaan isoimmissa kaupungeissa.

EURES-asiantuntija Tomi Puranen Varsinais-Suomen TE-toimistosta arvioi parin viime vuoden aikana Ruotsiin menneen noin 40 informaatioteknologian ammattilaista.

Määrä on todellisuudessa suurempi, koska kaikki eivät työllisty TE-palveluiden kautta.

Myös Viroon arvioidaan menneen kymmeniä insinöörejä, ohjelmoijia, verkko-osaajia ja muita kokeneita it-alan työntekijöitä.

Marko Mumm
Lauri Kinnunen lähti puolen vuoden työttömyyden jälkeen Tallinnaan it-tukihenkilöksi. ”Haluan töitä tehdä”, Kinnunen sanoo.
Lauri Kinnunen lähti puolen vuoden työttömyyden jälkeen Tallinnaan it-tukihenkilöksi. ”Haluan töitä tehdä”, Kinnunen sanoo.

EURES-neuvoja Jerker Claesson Malmössä, Ruotsissa sanoo kaiken olevan vasta alkua.

”Suomessa on valtava potentiaali, arviolta 12 000 ammattilaista, jotka voisivat olla käytettävissä. Ruotsissa taas on suuri pula it-alan työntekijöistä. Tarvitsemme 60 000 uutta osaajaa alalle vuoteen 2020 mennessä.”

Virolaiset yritykset värväävät kansainvälistä työvoimaa useita kanavia käyttäen.

”Suomen TE-palveluita tunnetumpi on workinestonia.com-sivusto, jossa on parhaillaankin useita kymmeniä työpaikkoja auki”, kertoo Karin Patune, Work in Estonian projektipäällikkö.

Suomalaisia muuttaa Viroon kiihtyvään tahtiin. Vuonna 2014 lähtijöitä oli vajaa 700, viime vuonna jo 800. Lukuun sisältyvät kaikki muuttajat.

Ruotsalainen tietoturvavalmistaja Clavister hakee parhaillaan Suomesta työntekijöitä Örnsköldsvikissä ja Uumajassa sijaitseviin toimipisteisiinsä: ohjelmistokehittäjiä ja testausinsinöörejä.

Ilmoitukset eivät ole herättäneet ryntäystä.

”Rekrytointi Suomesta on ollut haastavaa. Olemme löytäneet hyviä insinöörejä, mutta lähtö Ruotsiin on ollut hankalaa perhetilanteen takia. Esteenä on voinut olla myös vaikeus saada taloa kaupaksi”, kuvailee asiakkuusjohtaja Henrik Olsén.

Clavister palkkaa neljä uutta insinööriä joka kuukausi. Suomesta yritys ottaisi lisääkin.

Parhaiten suomalaiset sijoittuvat Olsénin arvion mukaan Tukholman seudulle, jonne liikenneyhteydet ovat Suomesta sujuvimmat.

Clavisterin toistaiseksi ainoa suomalainen on ohjelmistosuunnittelija Harri Haavisto. Hän kuvaa taustaansa ”valitettavan tyypilliseksi”.

”Työskentelin Tampereella yrityksessä, joka teki alihankintana ohjelmistoja Nokialle. Kun Nokia aloitti sopeutustoimet vuonna 2011, meille tulivat yt:t. Jouduin lähtemään ensimmäisten joukossa.”

Nyt Haavisto työskentelee Clavisterin leivissä Örnsköldsvikissä. Suorin reitti Tampereelle kulkee Vaasan kautta lautalla. Matkaan kuluu yhteen suuntaan noin 11 tuntia.

”Ennen Ruotsiin päätymistä etsin pääasiassa oman alan töitä, mutta tilanteen pahentuessa mahdollisuudet Suomessa tuntuivat käyvän aina vain huonommiksi, joten siirsin katsetta vähän laajemmalle.”

Haavisto arvioi, että viisikymppiselle ikä saattoi olla myös osasyy siihen, ettei töitä Suomesta helposti löytynyt. Toisaalta lähtö oli ”vanhalle pojalle” helppoa.

Clavisteriin hän päätyi Turussa järjestetyn rekrytointitilaisuuden kautta. Hakemus lähti ja sen paluupostina tuli pieni ohjelmointiharjoitus.

”Palautuksen jälkeen sain haastattelukutsun. Palkkaus on täällä samaa tasoa, mutta koska Ruotsi on monessa suhteessa edullisempi maa, palkan ostovoima lienee parempi, ainakin Tukholman ulkopuolella.”

Työkielenä toimii englanti, mutta vähäisestäkin ruotsin taidosta on etua.

”Moni firmassa aloittava ei tullessaan osaa sanaakaan ruotsia. Täällä on työntekijöitä Espanjasta, Kroatiasta, Ranskasta ja Portugalista.”

Jyrki Pulliainen, 32, muutti Turusta Tukholmaan neljä vuotta sitten. Hän työskenteli pienessä turkulaisyrityksessä, kunnes tuli Spotifyn rekrytoijan bongaamaksi alan konferenssissa.

Ohjelmistokehittäjänä työskentelevän Pulliaisen ajatuksena oli asua Ruotsissa pari vuotta.

”Nyt olemme ostaneet täältä asunnon ja jälkikasvuakin on tulossa, joten alkuperäiset suunnitelmat eivät pitäneet.”

Pulliainen hämmästelee nyt, ettei hän koskaan aiemmin mieltänyt Tukholmaa potentiaaliseksi paikaksi työskennellä.

”Tukholmassa it-ala on Suomeen verrattuna kuin eri planeetalta. Lähes joka viikonpäivälle löytyy meet-uppeja ohjelmointikielistä ja teknologioista. Sijoittajia on paljon enemmän ja rahaa tuntuu löytyvän startupeille. Toki maiden taloudelliset tilanteet ovat erilaiset.”

TE-toimiston työpaikkahaku ulkomaille tarjoaa parhaillaan 140 työpaikkaa, joista 41 on it-alan tehtäviä. Suurin osa on Ruotsissa.

Listatut työpaikat ovat niitä, jotka ovat läpäisseet Suomen viranomaisen seulan. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjeistuksen mukaan esimerkiksi hoitoalan työpaikkoja ei välitetä nyt lainkaan.

”Muun muassa kokki-, lääkäri- ja hoitajahakuja ei juurikaan välitetä. Heistä on Suomessa pulaa”, Puranen kuvaa.

It-alan työntekijöistä on taas ylitarjontaa, mutta työllisyyden kehitystä seurataan ja ilmoittelua säännöstellään heti, kun se on tarpeen. ”Jo nyt joistakin ohjelmoijista ja pelialan osaajista on pulaa.”

Moni it-alan työtön haaveilee etätyöstä, mutta työnantajat suostuvat siihen vain harvoin.

”Jotkut lähtevät kokeilemaan ensin ja pyrkivät neuvottelemaan myöhemmin etämahdollisuudesta. Joskus se onnistuu”, kertoo kehittämispääällikkö Jouni Korhonen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta .

Purasen mielestä ulkomaille lähtö on it-ammattilaiselle aina kannattavampaa kuin työttömyys. ”Tällä alalla ammattitaito vanhenee nopeasti.”

Lauri Kinnunen, 31, muutti Tallinnaan puolen vuoden työttömyyden jälkeen. It-tukihenkilön työt Tieto Eestissä ovat olleet ”hyvä diili”, vaikka vaimon ja lasten luo Suomeen onkin matkaa.

”Ilman muuta suhteessa siihen, että olisin Suomessa työttömänä. Hain lukuisia paikkoja, mutta tiukassa tuntuivat olevan. Olen kuitenkin sellainen, että haluan töitä tehdä.”

Marlene Lundberg, ruotsalaisen Ghost Competencen konsulttipäällikkö suunnittelee palkkaavansa useita suomalaisia Skellefteån toimipisteeseen.

”Yritykset täällä taistelevat työvoimasta. Todellisuus Suomessa on päinvastainen. Siksi Suomessa ilmoittelu on winwin-tilanne kaikille,” Lundberg sanoo.

Clément Morin
Jyrki Pulliainen lähti Ruotsiin alkuun vain pariksi vuodeksi, mutta nyt on jo asuntokin ostettu.
Jyrki Pulliainen lähti Ruotsiin alkuun vain pariksi vuodeksi, mutta nyt on jo asuntokin ostettu.

Lisää digitaaliset aikakauslehdet tilaukseesi

Suositut digitaaliset aikakauslehdet Hesarin kautta. Tilaus sisältää seuraavat lehdet: Glorian ruoka ja viini, Kodin kuvalehti, Tiede, HS Teema, Meidän perhe ja Hyvä terveys.

Hesarin tilaajille alk. 5 eur/kk. Tutustu 2 viikkoa maksutta!

Tilaa tästä!

Oletko jo tilaaja?