Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Suomi voisi myöntää oleskelulupia ilmastopakolaisille

Uusi-Seelanti ei ota vastaan ilmastonmuutoksen seurauksia pakenevaa kiribatilaismiestä

Ulkomaat
 
David Gray Reuters
Merenpinnan nousu uhkaa tehdä 33 atollista eli kehäriutasta koostuvasta Kiribatin valtiosta asuinkelvottoman. Yksi atolleista on Tarawa, jonka eteläosassa on Kiribatin pääkaupunki South Tarawa.
Merenpinnan nousu uhkaa tehdä 33 atollista eli kehäriutasta koostuvasta Kiribatin valtiosta asuinkelvottoman. Yksi atolleista on Tarawa, jonka eteläosassa on Kiribatin pääkaupunki South Tarawa. Kuva: David Gray Reuters

Suomi on yksi maailman harvoista maista, joka pitää ilmastonmuutoksen aiheuttamaa ympäristökatastrofia perusteena oleskeluluvan myöntämiselle. YK tai Euroopan unioni eivät ilmastopakolaisia tunnusta.

Maailmassa ei vielä ole yhtään ilmastopakolaista.

Uuden-Seelannin korkein oikeus linjasi alkuviikosta, ettei kotimaan katoaminen meren alle ole peruste turvapaikan myöntämiselle. Turvapaikkaa haki kiribatilaismies, jonka mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu tekee Kiribatista elinkelvottoman hänen lapsilleen.

Ioane Teitiota, 37, muutti Uuteen-Seelantiin vuonna 2007. Hänen kotimaansa Kiribati on Tyynessämeressä sijaitseva 33 atollista eli kehäriutasta koostuva saarivaltio, jossa on noin 100 000 asukasta.

Suurin osa Kiribatin saarista on vain metrin parin korkeudella merenpinnasta, ja osa atolleista on jo nyt katoamassa merenpinnan alle. Saarien suoranainen jääminen veden alle ei ole ainoa uhka. Meriveden nousu uhkaa myös maanviljelyä.

Teitiota päätti jäädä Uuteen-Seelantiin, vaikka hänen työlupansa umpeutui.

Kun Uuden-Seelannin maahanmuuttovirasto päätti karkottaa Teitiotan ja tämän kolme lasta, Teitiota anoi turvapaikkaa ilmastonmuutoksen perusteella. Kielteinen päätös tuli tiistaina.

Jos Teitiota olisi hakenut turvapaikkaa Suomesta, päätös olisi saattanut olla toinen.

Suomi on yksi maailman harvoista maista, joka tunnustaa ilmastonmuutoksen oleskeluluvan myöntämisperusteeksi.

Ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa voidaan myöntää henkilölle, joka ei voi "palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin takia".

Perusteena on humanitaarinen suojelu.

Lakipykälä on osa Suomen pakolaisperusteita määrittävää ulkomaalaislakia, jota sovelletaan yhdessä YK:n pakolaissopimuksen ja EU:n pakolaisdirektiivin kanssa.

Sisäministeriön mukaan tällainen pykälä on harvinainen. "Ainut toinen maa, jonka tiedämme, on Ruotsi", sanoo neuvotteleva virkamies Sanna Sutter.

YK:n pakolaissopimuksessa ja EU:n pakolaisdirektiivissä ilmastopakolaisuutta ei tunnusteta, vaikka ongelma tiedostetaankin. YK-sopimuksen määritelmän mukaan luonnonkatastrofia pakeneva ei ole pakolainen, koska paon tulee perustua vainoon tai perusteltuun syyhyn pelätä vainotuksi joutumista.

Tähän vetosi myös Uuden-Seelannin korkein oikeus. "Taloudellinen ympäristö kotimaassa ei varmasti ole hakijalle ja hänen maanmiehilleen yhtä houkutteleva kuin Australiassa ja Uudessa-Seelannissa", sanoi tuomari John Priestley. "[Teitiotan] tilanne ei poikkea muiden kiribatilaisten tilanteesta."

Teitiotan lakimies perusteli turvapaikkahakemusta sillä, että ilmastonmuutoksesta johtuvat "olosuhteet aiheuttavat passiivista vainoa, koska Kiribatin hallituksella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa niihin".

Tuomari Priestley vastasi, että myönteinen päätös avaisi samalla tien miljoonille muille "keskitason" pakolaisille.

Ennakkotapauksen luominen oli osaltaan myös Teitiotan oikeusjutun tarkoitus.

"Toisen maailmansodan jälkeen voimaan tullutta [YK:n] pakolaissopimusta pitää muuttaa niin, että se koskee myös ilmastokatastrofeja pakenevia. Se, mikä Kiribatilla tapahtuu 30 vuoden kuluessa, on katastrofi", Teitiotan asianajaja Michael Kidd sanoi Uuden-Seelannin radiolle Reutersin mukaan.

Suomen lakipykälä ympäristöpakolaisuudesta on toistaiseksi jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.

"Joillakin afrikkalaisilla – etenkin somalialaisilla – on saattanut vainoperusteiden lisäksi olla ympäristösyitä. Mutta pelkästään tämän nojalla ei ole oleskelulupia haettu", sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.
Käytännössä ilmastonmuutosta pakeneva voisi saada oleskeluluvan anomalla turvapaikkaa, minkä voi tehdä vain Suomessa. Revon mukaan ensin varmistettaisiin, että ympäristökatastrofi on tehnyt lähtömaan asuinkelvottomaksi eikä henkilö pystyisi muuttamaan kotimaansa sisällä turvallisemmalle alueelle.

Suomen lakipykälä koskisikin nimenomaan siirtolaisia niistä maista, jossa koko valtio on muuttunut elinkelvottomaksi.

Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on toistaiseksi torjuttu vaatimukset muuttaa pakolaislakeja, kertoo brittisanomalehti The Telegraph. Molempien maiden siirtolaispolitiikka on muiltakin osin erittäin tiukka.

Kiribati ei voi ilmastonmuutokselle mitään, mutta presidentti Anote Tong on pyrkinyt muun muassa ostamaan maata toiselta Tyynenmeren saarivaltiolta Fidžiltä.

Valtioina suurimmassa vaarassa ovat valtamerien saarivaltiot, joiden koko olemassaoloa merenpinnan nousu uhkaa. Tällaisia ovat Kiribatin lisäksi muun muassa Malediivit ja Tuvalu.

Ilmastopakolaisten tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta arviot vaihtelevat kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin. Norjan pakolaisneuvoston mukaan 42 miljoonaa ihmistä oli vuonna 2010 joutunut jättämään kotinsa ympäristökatastrofin vuoksi, valtaosa heistä kuitenkin kotimaansa sisällä.

Ilmastopakolaisuuden määrittäminen on vaikeaa. Ympäristötuhojen laajuuteen vaikuttavat ilmastonmuutoksen lisäksi väestön pakkautuminen rannikolle ja useat muut yhteiskunnalliset tekijät.