Kansanedustajat eivät ole täysin tyytyväisiä oikeusministeriöstä tulleeseen lakiesitykseen pikaluottoyhtiöiden toiminnan rajoituksista, vaan eduskunnassa halutaan edelleen kieltää pikavipit kokonaan.

Tämä tuli voimakkaasti esiin tiistaina, kun eduskunta aloitti lakiesityksen käsittelyn. Täyskiellon kannattajia oli laidasta laitaan, niin hallituspuolueissa kuin oppositiossa.

Myös pikavippiyhtiöiden mainontaan toivottiin pikaisesti rajoituksia.

Eduskunnassa oli alkukeväästä kaksi lakialoitetta pikavipeistä. Kansanedustaja Sampsa Katajan (kok) ja 125 muun kansanedustajan allekirjoittamassa aloitteessa vaadittiin täyskieltoa. Lenita Toivakan (kok) ja 139 muun edustajan allekirjoittamassa aloitteessa pikavippien ehtoja esitettiin kiristettäväksi.

Katajan mukaan pikavippiyritykset ovat aloitteen jälkeen yrittäneet "uhkailla, kiristää ja lahjoa" häntä. Viimeinen vetoomus Pienlainayhdistykseltä tuli kansanedustajille vielä tiistaiaamuna.

Lakialoitteiden jälkeen oikeusministeriö perusti työryhmän, jonka ehdotuksen mukaan hallitus esittää nyt pääkeinoksi pikaluottojen hintasääntelyä.

Laissa säädettäisiin suurimmasta sallitusta vuosikorosta, jota laskettaessa otettaisiin huomioon koron lisäksi myös muut luottokustannukset. Pikaluottofirmoilla on tapana ujuttaa paljon muitakin kustannuksia luotonottajan maksettavaksi.

Hintasääntely koskisi alle 2 000 euron suuruisia luottoja.

Maksimikorko olisi korkolain viitekorko lisättynä 50 prosentilla, eli tällä hetkellä todellinen vuosikorko saisi olla 51 prosenttia. Pikavippien keskimääräinen vuosikorko on Tilastokeskuksen mukaan nyt noin 920 prosenttia.

Muitakin rajoituksia on tulossa, muun muassa lisämaksullisten tekstiviestipalveluiden kielto luottosuhteeseen liittyvässä asioinnissa. Lisäksi tiukennetaan luotonantajan velvollisuutta arvioida velallisen takaisinmaksukykyä.

Sampsa Katajan mukaan eduskunnassa on nyt syytä selvittää, voitaisiinko pikaluotot kieltää kokonaan. Kataja sanoi uskovansa Pienlainayhdistyksen puheita, joiden mukaan tämäkin esitys kaataa koko toimialan, mutta "täyskielto on aika täyskielto".

"Hallituksella ei ole sellaista mahdollisuutta kuin meillä, että perustuslakivaliokunta voi punnita täyskieltoa", Kataja sanoi. "Jos se on mahdollista, olen täyskiellon kannalla."

Lain esitelleen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan perustelu hallituksen ottamalle rajoituslinjalle on se, että täyskielto olisi ollut pakko raja euromäärältään suhteellisen pieniin luottoihin. Lisäksi Henrikssonin mukaan täyskieltoa olisi vaikea säätää niin, ettei sitä olisi helppo kieltää.

Henriksson vakuutteli kansanedustajille, että hintasääntely on tehokkaampi keino kuin tarjonnan rajoittaminen.

Henriksson lupasi myös, että oikeusministeriö asettaa nyt syksyllä selvitysmiehen, joka tutkii mahdollisuutta perustaa Suomeen niin sanottu positiivinen luottorekisteri. Tällaiseen rekisteriin kirjattaisiin eri tahojen kuluttajalle myöntämät luotot kulutusluotoista asuntolainoihin, ja luotonantaja näkisi siitä yhdellä silmäyksellä asiakkaansa velkaantumistilanteen.