Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Vanhuspalvelulain henkilöstömitoitus, verovapaat kilometrikorvaukset, kotitalousvähennys ja yleissivistävän koulutuksen rahoitus. Siinä ovat elokuun lopun budjettiriihen suurimmat kiistakysymykset, jotka repivät hallitusta.
Suurin kiistakysymys lienee vanhuspalvelulain henkilöstömitoitus, jossa suurimmat hallituspuolueet Sdp ja kokoomus ovat ajautuneet vastakkain. Sdp vaatii sitovaa henkilöstömitoitusta kokoomuksen jarruttaessa vastaan.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) on vaatinut 0,7 hoitajaa vanhusta kohden. Sdp esittää 36,5 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle hoitajamitoitukseen. Vanhuspalvelulain sisältö ja kokonaiskustannukset ovat vielä auki. Muut hallituspuolueet eli vasemmistoliitto, vihreät, kristillisdemokraatit ja Rkp ovat sitovan mitoituksen kannalla joko täysin tai varauksellisesti.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelo alleviivaa, että vanhustenhuolto on kotihoidon ja laitoshoidon kokonaisuus. Hänen mukaansa mitoitus pitää sisällään vielä paljon kysymysmerkkejä.
"Haluamme löytää ratkaisun, jonka kanssa kaikki hallituspuolueet voivat elää."
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää on vasta leikattu, mutta kokoomus, Rkp ja kristilliset olisivat varauksellisen valmiita nostamaan sitä. Kuitenkin vain, jos budjetti antaa myöten.
"Vanhustenhoidon parantaminen on tärkeämpää kuin kotitalousvähennys. On kyse kokonaisuudesta ja priorisoinnista", kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen arvioi.
Vasemmistoliitto ja Sdp eivät vähennykseen koskisi, eivätkä mielellään vihreätkään. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien (vas) mielestä rahaa pitäisi suunnata siihen, että puolison tulot eivät enää vaikuttaisi toimeentulotuen määrään.
"Edestakainen venkslaus ei tässä kannata."
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
