Keskustelu Espanjan pankkien tukemisesta ja yhteisvaluutta eurosta jatkui eduskunnassa myöhään yöhön.

Salissa viipyivät pitkään varsinkin perussuomalaiset kansanedustajat, jotka arvostelivat espanjalaispankkien lainoittamista.

Täysistunto päättyi lopulta vähän kello yhden jälkeen yöllä, jolloin salissa oli enää kourallinen kansanedustajia. Viimeisillä sitkeillä ei ollut merkkiäkään väsymyksestä, vaan puheenvuorot pysyivät loppuun asti pontevina.

Keskustan Mauri Pekkarinen kipusi puhujapönttöön puoli yhdeltä ilman merkkiäkään väsymyksestä. Pekkarisen mielestä espanjalaisten pankkien tukeminen on dramaattinen virhe. Eivätkä pankit ole hänen arvionsa mukaan ainoita tuen tarvitsijoita.

"Me joudumme rahoittamaan myös Espanjan valtiota", Pekkarinen sanoi.

Kokoomuksen Timo Heinonen kuvasi Espanjan tukemista vastenmieliseksi, mutta Suomen kannalta tärkeäksi. Vastenmielisyyttä lisää hänen mielestään se, että eteläeurooppalaiset arvostelevat Suomea tiukasta talouskriisin hoidosta.

"En ole auttamassa näitä maita sen takia, että heillä olisi edessään kurjat olot, Heinonen sanoi ja lisäsi, että se voisi olla näille asiansa huonosti hoitaneille maille jopa oikein."

Vasenryhmän Jyrki Yrttiaho kantoi puolestaan huolta tavallisista espanjalaisista. Hän kritisoi sitä, että maan oikeistohallitus on säästöpäätöksillään heikentänyt tavallisten kansalaisten asemaa.

Kansanedustajat käyttivät poikkeuksellisessa kesäistunnossa yli 200 puheenvuoroa. Tänään eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta eli siitä, osallistuuko Suomi Espanjan lainaohjelmaan.

Keskustelussa oppositiopuolueet antoivat hallitukselle kovaa kritiikkiä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini  sanoi eduskunnassa pitämässään ryhmäpuheessa, että Suomi selvisi itsekin 90-luvun pankkikriisistä ilman Euroopan maiden tukea.

Soini höykytti hallitusta värikkäin sanakääntein.

”Välimeren rannoilla on menty vuosikaudet kuin Kardemumman yössä: ’Nyt hiljaa hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä. On kaikki kansa pötköllään, vain rosvot raataa työssä’”, Soini jylisi puhujanpöntössä lastenlorua mukaillen.

”Nyt kun jonkun pitäisi maksaa viulut, mieleen muistuu pohjoisen pieni ja sisukas Suomi”, hän sanoi.

Tukipaketteihin laitettava raha pitäisi perussuomalaisten mielestä sijoittaa kuntiin, varuskuntiin, sairaaloihin ja Suomen tulevaisuuteen. Soini vaati, että tukipaketeista ja liittovaltiokehityksestä järjestettäisiin kansanäänestys.

Keskusta ja perussuomalaiset esittivät hallitukselle epäluottamuslausetta.

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan euroalueen kriisi on viemässä EU:ta kohti liittovaltiota. Sipilän mukaan keskusta sanoo kyllä EU:lle ja eurolle, mutta vastustaa yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä.

Espanjan pankkien pelastaminen kuuluu Sipilän mukaan pankkien omistajille ja Espanjalle eikä suomalaisille veronmaksajille.

Sipilän mukaan keskusta vaatii kansanäänestystä, jos EU:n perussopimusta ollaan talouskriisin takia muuttamassa liittovaltion suuntaan.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mielestä kuulosti siltä, että perussuomalaiset leikittelevät vakavalla asialla. Hän muistutti, että tilanne Euroopassa on äärimmäisen vakava.

Katainen toivoi, perussuomalaiset kertoisi selkeästi tämänpäiväisessä keskustelussa, pitäisikö Suomen erota eurosta ja mitä siitä seuraisi.

Hän varoitti avauspuheenvuorossaan, että eurosta eroamisen seuraukset olisivat merkittävät ja pitkäaikaiset. Eron lietsonta on hänen mielestään järjetöntä.

Katainen korosti, että hallitus haluaa Suomen pysyvän eurossa. Hän sanoi, etteivät Suomessa tehtävät menoleikkaukset johdu osallistumisesta muiden maiden tukemiseen.

Valtiovarainministeri  Jutta Urpilaisen  (sd) mukaan Euroopan taloustilanne on poikkeuksellisen vakava ja Suomi on erittäin vakavien valintojen edessä.

Suomen linja euroalueen kriisinhoidossa on Urpilaisen mukaan euromaiden tiukin.
Ministerin mukaan julkisuudessa esitetyt vaatimukset sadan prosentin vakuuksista Espanjalta tarkoittaisivat käytännössä sitä, että Suomi ei osallistuisi lainkaan Espanjan lainaohjelmaan.

Espanjalta saadut 40 prosentin vakuudet ovat Urpilaisen mukaan hyvin perusteltuja taloushistorian valossa.

Poikkeuksellinen täysistunto alkoi eduskunnassa kello 14, kun eduskunta hälytettiin kollee kesken kesäloman ensi kertaa 50 vuoteen käsittelemään hallituksen tiedonantoa Espanjan lainaohjelmasta.

Kansanedustajilla on ollut alle vuorokausi perehtyä Espanjan kanssa tehtyyn sopimukseen. 17-sivuinen käännös osasta sopimusta toimitettiin kansanedustajille eilen illalla vähän ennen kello kahdeksaa. Myös Helsingin Sanomilla on käännös hallussaan.

Koko englanninkielinen sopimusnivaska on yhteensä 130 sivua. Vakuussopimuksen pohjana on Kreikan kanssa aiemmin tehty vakuussopimus.