Kansanedustaja Kimmo Sasi (kok) perustelee taas tänään perjantaina ilmestyvässä Kanava-lehdessä, miksi lehdistön arvonlisäverokanta pitää nostaa nollasta yhdeksään prosenttiin. Sasin mukaan perussyy on se, että lehdistö ei toteuta enää demokratiatehtäväänsä.

Kun 0-verokannasta vuonna 1963 päätettiin, Sasin mukaan lehdistössä vallitsi kova kilpailu. Sittemmin lähes jokaiselle talousalueelle on jäänyt vain yksi lähes monopoliasemassa oleva lehti. Samalla lehtien moninaisuus on vähentynyt. "Vallan vahtikoirat ovat muuttuneet vain yhdeksi ääneksi", Sasi kirjoittaa.

Edistääkseen demokratiaa lehtien tulisi Sasin mukaan tarjota kansalaisille vahvaa yleissivistystä: kertoa yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, vaatia päätöksille perusteluita sekä kertoa myös päätösten vaihtoehdoista.

Sasin mukaan kaupalliselle medialle tärkeintä on sen sijaan "lukijasuhde". "Siksi ne tekevät juttuja, joita ihmiset haluavat lukea", Sasi kirjoittaa. "Sivistävän tiedon välittäminen on jäämässä viihdettä korostavan lehtikulttuurin jalkoihin."

Erityisen hyvin tämä näkyy Sasin mukaan eduskunnassa, jossa mediaa kiinnostavat enemmän ihmiset kuin asiat.

Sasi arvelee, että lehdistössä nostettiin perussuomalaisten Timo Soini näkyvästi esiin jo hyvissä ajoin ennen viime vaaleja, koska "se oli tapa pyrkiä pitämään lehtitilaukset syrjäytyvillä alueilla".

Sasi moittii myös maakuntalehtiä siitä, että tietyn kunnan poliittista päätöksentekoa seuraa vain yksi toimittaja, jolla on tämän vuoksi paljon valtaa. Sasin mukaan tämä voi johtaa siihen, että toimittaja ei vain raportoi ja analysoi vaan vaatii erityiskohtelua.

Ratkaisuksi suomalaisen keskustelukulttuurin heikkouteen Sasi tarjoaa sitä, että lehdet pyytäisivät vuorotellen eri puoluejohtajia kirjoittamaan tärkeistä aiheista juttuja, jotka poliittiset kilpailijat ja asiantuntijat sitten arvioisivat.