1. Kysyisin mitä relevanttia kokemusta sinulla on nimenomaan presidentin tehtäviin eli ulkopolitiikkaan liittyen?

Olen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen. Nimenomaan sen kautta tasavallan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Viime kaudella olin Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, jota kautta olen johtanut eduskunnassa meidän pohjoismaisen tason kansainvälistä toimintaa. Sen lisäksi tietysti on tiiviit suhteet Eurooppaan.

2. Kuinka vahvasti aiot pidättäytyä puolueesi arvojen edustajana? Oletko valmis luopumaan niistä presidenttinä?

Ei kai kukaan arvoistaan luovu. Mutta tasavallan presidentinhän pitää edustaa koko kansaa. Puoluepolitiikka pitää jättää taakse, kuka tahansa valitaan tasavallan presidentiksi. Mutta kyllähän presidentinvaaleissa valitaan nimenomaan arvoja ja arvoja kysytään. On nimenomaan tärkeä merkitys sillä, miten yhteiskuntaa kommentoi.

3. Kysymys Paavo Arhinmäelle. Vastustatte Natoa. Jos Venäjä hyökkäisi sotilaallisesti Suomeen, ketä pyytäisitte avuksi?

Suomella on pitkä kokemus valitettavasti siitä, että tällaisissa tilanteissa ei apua pyydetä. Suomen Nato-jäsenyys loisi enemmän epävarmuutta Itämeren alueelle kuin poistaisi sitä.

En pidä Venäjän aseellista hyökkäystä Suomeen todennäköisenä skenaariona. Ja tasavallan presidentinhän pitää toimia nimenomaan niin, että Suomi ei joudu sotiin.

4. Jos hallitus, eduskunta ja Suomen kansa kansanäänestyksellä ilmaisee halunsa liittyä Natoon, estätkö presidenttinä liittoutumisen?

Kansanäänestysten tulosta pitää tietysti aina kunnioittaa. Mutta jos jäsenyydestä äänestettäisiin, siinä pitäisi ensin olla eduskunnan ja tasavallan presidentin hyväksyntä taustalla, jotta se voitaisiin viedä kansanäänestykseen. Joten se [kysymys] ei toimi näin päin.

5. Mitä tekisit toisin kuin nykyinen presidentti Tarja Halonen?

Olen ollut hyvin tyytyväinen Tarja Halosen 12 vuoteen presidenttinä. Olen äänestänyt neljä kertaa presidentinvaaleissa ja jokaisella neljällä kerralla Tarja Halosta, molemmilla kierroksilla ja molemmissa vaaleissa, joissa olen ollut äänioikeutettuna. Varmaan hän voisi olla vielä aktiivisempi yhteiskunnallinen keskustelija ja puuttua sellaisiin yhteiskunnan epäkohtiin, joita on. Tasavallan presidentin ei pidä suoraan puuttua sisäpoliittiseen päätöksentekoon, mutta nostamalla teemoja, kokoamalla keskustelua ja nostamalla arvoja pystyy vaikuttamaan vahvasti.

6. Kuinka menettelisitte, jos jokin hallitus presidenttikautenne aikana edistäisi tai ajaisi asioita, jotka olisivat vahvasti eettistä vakaumustanne vastaan tai joita pitäisitte poliittisesti hyvin epäviisaina?

Toisin tietysti julkiseen keskusteluun vahvasti omat painotukseni, mutta suora presidentin valta liittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. On hyvä, että tasavallan presidentti ei puutu suoraan päivänpoliittisiin vääntöihin ainakaan kovin helposti, vaan enemmän arvokeskustelun kautta.

7. Minkä (jos minkään) presidentiltä taannoin poistetun valtaoikeuden haluaisitte palauttaa ensisijaisesti?

Vasemmisto on pitkään ajanut parlamentarismia. Minusta on hyvä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tasavallan presidentillä on edelleen valtaa ja mitä useampi on päättämässä asioista, tietysti sen parempi, jotta valta ei keskity. Nyt hyväksytyllä perustuslailla varmaan voidaan jatkaa ainakin seuraavat 12 vuotta. Minusta ei ole hyvä, jos perustuslaki on päivänpolitiikan kohde. Sen pitää ohjata pysyvästi meidän päätöksenteon prosessia.

8. Kuulutteko kirkkoon? Uskotteko jumalaan?

En kuulu kirkkoon. Uskonnon asiat ovat henkilökohtaisia. Vasemmistossa on aina ollut ihmisiä, jotka uskovat, ihmisiä jotka ovat agnostikkoja, ihmisiä jotka ovat ateisteja. Me olemme aina olleet sitä mieltä, että se on henkilökohtainen asia eikä poliittinen kysymys. Minun mielestäni esimerkiksi kirkko ja valtio voitaisiin erottaa toisistaan.

9. Mikä tuo elämäänne eniten iloa?

Varmaan kaikilla ihmisillä ystävät ja läheiset ihmiset tuovat iloa. Kaikilla ei valitettavasti niitä tietysti ole.