1. Mitä relevanttia kokemusta sinulla on nimenomaan presidentin tehtäviin eli ulkopolitiikkaan liittyen?

"Työhistoriani liittyy ulkopolitiikkaan monessa kohdin alkaen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajuudesta ja siitä että olin Suomen ministeri ensimmäisen EU-puheenjohtajakauden aikana. Etyjin erityisedustajana ihmiskaupan vastustamisessa olin korkean tason diplomaattina yhteydessä 56 maan hallituksiin. Nyt vähemmistövaltuutettuna teen työtä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten implementoinnin parissa."

2. Kuinka vahvasti aiot pidättäytyä puolueesi arvojen edustajana? Oletko valmis luopumaan niistä presidenttinä?

"Minun arvoni liittyvät ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, inhimillisyyteen, avoimuuteen. Niistä en aio luopua. Arvoni sopivat puolueelleni, mutta ne eivät ole minusta puoluepoliittisia arvoja. Presidentin on tärkeää olla koko kansan presidentti ja tiedostaa että kaikkia samoja arvoja emme jaa."

3. Halonen aloitti vuonna 2006 presidenttifoorumin. Mitä uusia aloituksia saamme nähdä sinulta?

"Presidenttifoorumi on hyvä ja sitä voi jatkaa ja laajentaa. Minusta presidentti ei niinkään tarvitse uusia instituutiota, vaan hänen on tärkeä osallistua useisiin keskusteluihin. Niiden ei tarvitse aina olla presidentin järjestämiä."

4. Suomella on olemassa Nato-optio. Minkälaisessa tilanteessa lunastaisit tämän option?

"On tärkeä keskustella jatkuvasti turvallisuuspolitiikasta. Optio kannattaa käyttää, jos päädytään siihen että se tuo Suomelle lisää turvallisuutta."

5. Mitä tekisit toisin kuin nykyinen presidentti Tarja Halonen?

"Haluaisin kertoa enemmän presidentin arjen työstä ja avata sitä myös sosiaalisessa mediassa. Haluaisin välittää suomalaisille sitä, miten kansainväliset kysymykset liittyvät suomalaisten arkeen ja miten suomalaisten arki vaikuttaa maailmaan."

6. Onko moraalisesti oikein, että ylioppilas palkataan poliittisesti merkittävään virkaan, johon lain mukaan vaaditaan akateeminen loppututkinto, ohi usean kymmenen tohtorin ja maisterin?

"On oikein, että valitaan pätevin henkilö. Viranhaussa erivapaus tarkoittaa, että voi osoittaa pätevyyden muulla kuin ilmoituksessa määritellyllä tavalla. Minun tapauksessani minut todettiin moninkertaisesti päteväksi."

[Biaudet valittiin vähemmistövaltuutetuksi erivapaudella, kun häneltä puuttui virassa vaadittu oikeustieteen loppututkinto.]

7. Olette profiloitunut vähemmistöjen oikeuksien puolustajana. Pitäisikö Ahvenanmaalla taata suomenkieliselle vähemmistölle oikeus käyttää äidinkieltään asioidessaan valtion virastoissa?

"Valtion virastoissa näin on. Suomenkielinen voi vaatia tulkkia. [Muutoin] Ahvenanmaa on yksikielinen kansainvälisen sopimuksen mukaisesti eikä sitä voi kansallisesti muuttaa. Toki suomenkielisten lasten äidinkieltä pitää tukea."

8. Kuinka menettelisitte, jos jokin hallitus presidenttikautenne aikana edistäisi tai ajaisi asioita, jotka olisivat vahvasti eettistä vakaumustanne vastaan tai joita pitäisitte poliittisesti hyvin epäviisaina?

"Presidentti voi vaikuttaa yleisen keskustelun kautta. Ulkopolitiikassa pitää yrittää löytää yhteisymmärrys hallituksen kanssa."

9. Minkä (jos minkään) presidentiltä taannoin poistetun valtaoikeuden haluaisitte palauttaa ensisijaisesti?

"En mitään. Ratkaisut ovat olleet oikeita."

10. Minkä arvelette olevan suomalaisten äänestäjien keskimääräisen tulotason?
Entä paljonko itse ansaitsette kuukaudessa tai vuodessa ja mistä nämä tulot koostuvat?

"Suomalaisten tulotaso on varmaan noin 3 000 euroa kuussa. Palkkani on 7 300 euroa ja lisäksi saan arviolta 10 000–15 000 euroa vuodessa sivutuloja toiminimeni ja konsultoinnin kautta. Tänä vuonna nostan enemmän sivutuloja koska olen virkavapaalla kampanjan vuoksi."