"Aika häkellyttävän voimakas signaali", kommentoi politiikan tutkija Ville Pernaa presidentinvaalien alhaista äänestysprosenttia.

Kertaakaan aikaisemmin äänestysprosentti ei suoran kansanvaalin aikana ole jäänyt toisella kierroksella yhtä alas eli 68,9:ään. Esimerkiksi vuonna 1950, kun Juho Kusti Paasikivi äänestettiin valitsijamiesvaalilla presidentiksi, äänestysprosentti oli 63.

"Jopa 1978, kun Kekkonen valittiin viimeiselle kaudelleen vaalissa, jota voi pitää oppikirjaesimerkkinä presidentinvaalien antikliimaksista, äänestysprosentti oli 69,9."

Äänestysprosentin alhaisuus kertoo Pernaan mukaan siitä, että kaikille itä- ja pohjoissuomalaisille ei löytynyt ehdokasta, jonka puolesta he olisivat halunneet äänestää. Toinen syy alhaiseen prosenttiin on, että asetelmaa pidettiin ennalta selvänä.

Pernaan mukaan on harvinaista, että jopa viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli korkeampi kuin nyt presidentinvaalissa.

Sinänsä Pernaa pitää myönteisenä, että painoarvoltaan tärkeämmissä eduskuntavaaleissa äänestettiin aktiivisesti. Hän ei kuitenkaan usko, että kyse olisi eduskuntavaalien merkityksen sisäistämisestä.

"Jaettavalla vallalla mitattuna presidentinvaalit ovat toisarvoiset. Toisaalta ne ovat perinteisesti rakkaat vaalit suomalaisille. Nyt ei ollut mies–nainen- tai porvari–sosialisti-asetelmaa, mikä oli omiaan passivoimaan. Kamppailu oli herrasmiesmäistä, joidenkin mielestä vaisuakin."

"Aina on syytä olla huolissaan, kun äänestysprosentti laskee, koska kiinnostus laskee helpommin kuin nousee", Pernaa sanoo.

Hänen mukaansa yhdestä vaalista ei kuitenkaan voi vetää varmoja johtopäätöksiä tulevaisuuteen. Nyt Etelä-Suomessa oltiin aktiivisempia, viime eduskuntavaaleissa taas maakuntien ääni pääsi yllättämään.

Positiivinen signaali Pernaan mielestä oli nyt se, että nuoret löysivät Haaviston kampanjan kautta muodon, jolla osallistua politiikkaan.

"Toivottavasti tämä kantaa eteenpäin kunnallisvaaleissakin, vaikkei niissä olekaan luvassa samanlaista fanikulttuuria."

Niinistön saaman voiton arvoa alhainen äänestysprosentti ei Pernaan mielestä vähennä, koska Niinistön saama äänimäärä kuitenkin oli suurempi kuin kenenkään suoralla kansanvaalilla aiemmin valitun presidentin.

"Tekemistä ja sarkaa hänellä kuitenkin riittää, että hän onnistuu puhuttelemaan myös kotiin jääneitä itäsuomalaisia."