Presidentinvaalissa edessä historiallinen valinta

Politiikka
 
Juhani Niiranen / HS
Sauli saapui Musiikkitalosta vaalivalvojaisiin hotelli Presidenttiin. Vaimo Jenni Haukio otti miehensä vastaan.
Sauli saapui Musiikkitalosta vaalivalvojaisiin hotelli Presidenttiin. Vaimo Jenni Haukio otti miehensä vastaan. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Sunnuntain presidentinvaalien ensimmäinen kierros mullisti jo monella tavalla Suomen poliittista karttaa.

Vaalit mursivat Mauno Koiviston valinnasta 1982 alkaneen 30 vuotta jatkuneen perinteen, jonka mukaan Suomen tasavallan presidentti on ollut puoluetaustaltaan sosiaalidemokraatti. Sdp:n Paavo Lipponen jäi surulliseen 6,7 prosentin kannatukseen.

Jos Sauli Niinistö valitaan toisella kierroksella presidentiksi, hän on ensimmäinen kokoomuspresidentti sitten J. K. Paasikiven (1946–1956).

Jos taas Pekka Haavisto valitaan presidentiksi, Suomi saa ensimmäisen vihreän ja ensimmäisen julkisesti homoliitossa elävän presidentin.

Haaviston huima loppukiri toi hänelle ennakkoääniin verrattuna 7,8 prosenttiyksikköä lisää kannatusta.

Vastaavasti Niinistön kannatus hupeni viisi prosenttiyksikköä.

Helsingissä Haavisto sai vaalipäivänä jopa enemmän ääniä kuin Niinistö.

Nämä vaalit myös lopettivat monen presidentinvaalin perinteenä olleen kolmen suuren puolueen eli kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan ylivallan.

Nyt ensimmäisen kierroksen kakkossijasta kilpaili alkuun jokseenkin tasapäin viisi ehdokasta eli Lipponen, Haavisto, Timo Soini, Paavo Väyrynen ja Paavo Arhinmäki.

Sitten joukosta irtaantuivat Haavisto ja Väyrynen.

Kannatuksen hajoaminen usean tasavahvan ehdokkaan kesken näkyy, kun tarkastellaan toiselle äänestyskierrokselle päässeiden ehdokkaiden ensimmäisen kierroksen kannatusprosenttien eroja historian valossa.

Nykyistä kaksivaiheista presidentin vaalitapaa on harjoitettu Suomessa nyt viidesti, vuodesta 1994 lähtien.

Vuonna 1994 toisella kierroksella vastakkain olleiden Martti Ahtisaaren ja yllätyshaastajaksi nousseen Elisabeth Rehnin välinen kannatusero oli vain 3,9 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2000 Tarja Halosen ja Esko Ahon välinen ero oli 5,6 prosenttiyksikköä.

Todella iso ero nähtiin vuonna 2006, kun Halonen pesi Niinistön ensimmäisellä kierroksella 22,2 prosenttiyksiköllä.

Silti toisella kierroksella kisasta tuli tiukka. Ero kapeni tuolloin 3,6 prosenttiyksikköön.

Nyt ykkösen ja kakkosen ero on 18,2 prosenttiyksikköä eli pienempi kuin vuoden 2006 ensimmäisellä kierroksella.

Tämä ennakoi tasaista toista kierrosta.

Korjattu vuoden 2006 vaalien Halosen ja Niinistön välinen prosenttiero.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset