Sauli Niinistö saattaa presidenttinä tarttua talousasioihin edeltäjäänsä Tarja Halosta hanakammin. Asiantuntijat arvioivat, että selkeimmät erot tulevat esiin julkisissa esiintymisissä.

"Niinistöllä voi olla taustansa takia taipumusta esittää talouselämään ja sen vaikutuksiin liittyviä puheenvuoroja", sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Ojanen ja Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen eivät ennakoi dramaattisia muutoksia presidentin rooliin. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että maaliskuussa voimaan tulevat perustuslain uudistukset kaventavat jälleen presidentin valtaoikeuksia.

"Varsinaisten valtaoikeuksien osalta en usko, että Halosen kauteen verrattuna tapahtuisi suuria mullistuksia", Viljanen sanoo.

Presidentin merkittävimmät valtaoikeudet liittyvät ulkopolitiikkaan, jota hän johtaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Lakiuudistus selkeyttää rajoja. Esimerkiksi Suomen edustaminen EU:ssa on pääministerin tehtävä. Presidentti on yhä puolustusvoimien ylipäällikkö.

"Itse en näe, että demokratiassa yksi henkilö voisi toimia arvojohtajana. Presidentti voi tietenkin käyttää puheenvuoroja, mutta kovin usein hän ei voi asioihin puuttua", Viljanen sanoo.