SAK:n hallitus on antanut järjestön puheenjohtajalle Lauri Lylylle (sd) valtuudet neuvotella muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa myös eläkeiän alarajan nostamisesta. SAK on taipumassa jyrkän kielteisestä kannastaan.

Eläkeiän nostamista on ajanut erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

SAK:n hallituksen mukaan työuria on ensin yritettävä pidentää pehmein keinoin, eli työoloja parantamalla. Jos näyttää siltä, että tavoitteena olevaan 62,4 vuoden keskimääräiseen eläkkeelle siirtymisikään ei näillä keinoin päästä, voidaan SAK:n päätöksen mukaan myös eläkeiän nostamisesta neuvotella.

Minkäänlaista päätöstä SAK:lla ei kuitenkaan ole, että se suostuisi korotukseen.

Työmarkkinajärjestöt ja hallitus ovat hyväksyneet yhteisen tavoitteen, jonka mukaan vuonna 2025 eläkkeelle jäätäisiin keskimäärin kolmisen vuotta vanhempana kuin tällä hetkellä.

Eläkeiän kategorinen nostaminen ei onnistu kuitenkaan ainakaan tällä hallituskaudella, sillä Sdp vastustaa sitä ehdottomasti. Se oli edellytys, että puolue lähti hallitukseen ja sen vuoksi korotus ei ole hallitusohjelmassakaan.

Asiasta neuvotellaan järjestöjen kesken taas näinä viikkoina, sillä hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä työuria pidentäviä ratkaisuja maaliskuun lopun kehysriiheen mennessä.