Päähallituspuolueiden Sdp:n ja kokoomuksen kansanedustajat kiistelevät nyt Kela-korvauksista. Viime viikolla puolueet tuntuivat olevan hyvin erimielisiä opposition roolista kuntauudistuksessa.

Lisäksi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd) puheet opposition mukaan ottamisesta valmistelemaan terveyspalveluiden uudistamista herätti laajaa hämmennystä.

Kokoomus totesi ministerin puheiden olevan hallitusohjelman vastaisia, ja tämä oikoi puheitaan myöhemmin.

Nyt Guzenina-Richardson sanoo tuoreessa Tehy-lehdessä, että yksityisistä terveyspalveluista maksettava Kela-korvaus pitäisi poistaa, jos palvelu on saatavissa myös julkiselta puolelta. Hän ohjaisi korvauksen julkisten palveluiden kehittämiseen.

"Peruspalveluministeri puhuu jälleen ohi sen, mitä hallitusryhmien kesken on sovittu", ihmettelee kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen.

"Se, että ihmiset käyttävät yksityisiä palveluja, tuo lisää rahaa terveydenhuoltojärjestelmään. On aivan selvää, että julkinen sektori ei pystyisi Kela-korvauksista vapautuvilla varoilla tuottamaan vastaavia palveluja. Guzenina-Richardsonin ehdotus sekä lisäisi kustannuksia että heikentäisi julkisten palvelujen saatavuutta entisestään", Grahn-Laasonen sanoo.

Lisäksi julkinen sektori ei kestäisi sitä, jos kaikki yksityisellä puolella käyvät ryntäisivät terveyskeskusjonoihin, hän huomauttaa.

Sdp:n kansanedustaja, Sdp:n terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Tainio ihmettelee kokoomuksen tulkintaa.

Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten säilyttämisestä nykyisellään ei sovittu hallitusohjelmassa, hän sanoo.

"Hallitusohjelmassa todetaan yksiselitteisesti, että kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien poistamiseksi. Hallitusohjelmassa on siis tunnistettu nykyisen järjestelmän ongelmat, jotka koskevat myös yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia", Tainio sanoo.

"Haluaako kokoomus todellakin, että suomalaisten veronmaksajien rahat ohjataan edelleen myös jatkossa Kela-korvauksen muodossa ylikansallisille yrityksille, jotka pahimmassa tapauksessa jopa kiertävät veroja Suomessa", Tainio kysyy.

Grahn-Laasosen mielestä Guzenina-Richardsonin esitys ei rokottaisi hyvätuloisia, koska he edelleen todennäköisesti käyttäisivät yksityisiä palveluja.

Sen sijaan se veisi valinnanvapautta ja mahdollisuuksia pieni- ja keskituloisilta, hän sanoo.

Myös Terveyspalvelualan liiton toimitusjohtaja Pia Pohja hämmästelee Guzenina-Richardsonin kantaa.

"Ministerin esitys on ällistyttävä. Kela-korvauksen poisto johtaisi vain suurempaan epätasa-arvoon terveyspalveluiden saatavuudessa, heikentäisi kustannustehokkuutta ja huonontaisi julkisten palveluiden saatavuutta entisestään", hän toteaa.

Pohja muistuttaa myös, että Kelan maksamat sairaanhoitokorvaukset vähentävät julkisen sektorin kustannuksia, kun osa potilaista vapaaehtoisesti hakeutuu hoitoon yksityiselle sektorille ja maksaa huomattavan suuren omavastuun.