Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Pitkäjänteinen panostaminen YK:n toimintaan luo maineen ja uskottavuuden jäsenyyttä haikailevalle, sanoo Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki. Juuri uskottavuusvaje saattoi olla Suomen taakkana äänestyksessä turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen paikasta.
"Suomi oli kylmän sodan aikana YK:n rauhanturvatoiminnan suurmaa. 1990-luvun puolivälin jälkeen Suomi on toiminut enimmäkseen vain Nato-operaatioissa, ei YK:n kautta", Patomäki arvioi.
Tämä on kuitenkin spekulointia, tutkija muistuttaa, sillä murskatappion todelliset syyt tietävät vain äänestäjät. Yksi syy äänikatoon on kuitenkin melko selvä.
"Pieneksi maaksi Luxemburg on panostanut paljon imagonkohotukseen ja rahoittanut systemaattisesti YK-järjestelmiä ja eri ohjelmia."
Suomen rahallinen panos on ollut vaatimattomampi viidentoista viime vuoden aikana.
"Jos Suomi olisi ollut kehitysavun ykköskastissa kuten Ruotsi tai Norja ja korostanut eri yhteyksissä YK:n merkitystä suhteessa Natoon, sillä olisi voinut olla merkitystä vakuuttavan maineen kannalta", Patomäki sanoi.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
