Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen haluaisi puuttua lakkoiluun tiukemmalla kädellä. Hän karsisi etenkin niin sanottuja myötätuntolakkoja eli tapauksia joissa jonkin alan tai yrityksen henkilöstö menee lakkoon ilmaistakseen tukensa jonkin toisen alan tai yrityksen työntekijöille.

Väyrynen sanoi, ettei voi käsittää myötätuntolakkoilua, kun omalla alalla on työrauhavelvoite päällä.

Työrauha on voimassa niin kauan kuin alan työehtosopimukset ovat voimassa.

Väyrysen kanta nousi esiin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n torstaisessa presidenttipaneelissa.

Väyrynen vielä erikseen korosti, että lakkosääntöjä tulisi kiristää nopealla aikataululla.

Sdp:n ehdokas Paavo Lipponen oli ay-myönteisenä ehdokkaana eri linjoilla ja korosti yhdessä sopimista kiristysten sijaan.

Lipponen myös palasi aikaisempaan yrittäjätenttiin Seinäjoella, missä Väyrynen oli Lipposen mukaan halveerannut palkansaajapuolta niin rumasti, että jonkun olisi pitänyt näyttää punaista korttia.

Kyseisessä tapauksessa Väyrynen oli viitannut palkansaajille sovittuun 3 päivän koulutusmahdollisuuteen ja listannut oppiaineiksi estetiikan, kosmetiikan ja soveltavan erotiikan.

Väyrynen kuittasi Lipposen halveerausväitteet tosikkomaisuudeksi ja kertoi koulutuskommentin olleen silkkaa huumoria.

Lipposta ei naurattanut.

Lipponen oli havainnut "öykkäröintiä" myös elinkeinoelämän korkeilla paikoilla, ja toivoi tästä jonkinlaista keskustelua.

Lakkoilu ja muut työmarkkinakysymykset eivät kuulu millään tavalla presidentin toimivaltaan, mutta EK:n paneelissa niistäkin asioista ehdokkailta kysyttiin.

Kd:n Sari Essayah esimerkiksi oli valmis harkitsemaan lakkosakkojen korottamista.