Pietari. Venäläisen sotilasasiantuntijan mukaan Suomen armeijan säästöt eivät vaikuta Venäjän asevoimiin.

"Suomen armeijan säästöt eivät vaikuta Luoteis-Venäjän asevoimien rakenteeseen mitenkään. Me olemme jo viime vuosina supistaneet hyvin voimakkaasti armeijaa. Armeijan rakenne on määritelty ja korjauksia siihen ei ole tulossa", sanoo Natsionalnaja Oborona eli Kansallinen puolustus -lehden päätoimittaja Igor Korotšenko.

Suomen puolustusvoimat lakkauttaa kuusi joukko-osastoa vuoteen 2015 mennessä. Sodan ajan vahvuus laskee 350 000:sta 230 000 sotilaaseen.

"Suomi on neutraali valtio, joten sitä ei nähdä vihollisena. Siksi armeijan vahvuuden kasvattaminen tai vähentäminen on Suomen oma, sisäinen asia. Venäjä ei pidä Suomea vihollisena, joten seuraamme tilannetta täysin rauhallisina."

Korotšenkon mukaan vain Nato-jäsenyys voisi muuttaa Venäjän suhtautumista Suomeen.

"Se muuttaisi tilannetta olennaisesti, totta kai. Silloin Suomi nähtäisiin toisessa valossa ja oletettavasti asia otettaisiin huomioon sotilassuunnittelun täytäntöönpanossa."

Venäjä on kasvattanut puolustusbudjettiaan tuntuvasti. Se aikoo käyttää vuoteen 2020 mennessä 460 miljardia euroa aseistukseen. Korotšenkon mukaan rahatmenevät kuitenkin aseistuksen uudistamiseen, joka laahaa pahasti jäljessä.

"Investoinnit kohdentuvat uudelleenvarusteluun, koska sitä ei ole tehty viimeisten 20 vuoden aikana."

Venäjä aikoo perustaa kaksi arktista prikaatia suojaamaan maan etuja pohjoisessa. Yhdessä prikaatissa on tuhansia sotilaita. Prikaatien sijoituspaikkaa ei vielä tiedetä, mutta paikoiksi on veikattu Murmanskia tai Arkangelia.

"Ei tämä tarkoita mitään erityisiä vahvennuksia. On luotu kaksi arktista prikaatia, mutta se on koko arktista aluetta ajatellen hyvin vähän."