Puolustusministeri Stefan Wallin (r) kiistää, että hän olisi kielipoliittisin perustein puuttunut siihen, mitä varuskuntia lakkautetaan. Perussuomalaisten Pentti Oinonen arvosteli eduskunnan kyselytunnilla sitä, että ruotsinkielinen Uudenmaan prikaati Dragsvikissä saa jatkaa, mutta lakkautettavien listalla on Pohjois-Karjalan prikaati.

"Teidän valintanne olisi voinut olla toinen", Oinonen sanoi ja tulkitsi itse, että Dragsvik säilytetään kielipoliittisista syistä.

Wallin vastasi, ettei pidä lainkaan sopivana kielipolitiikan kytkemistä varuskuntien lakkauttamiseen.

"Voin yksiselitteisesti ilmoittaa, ettei tällaista vastakkainasettelua missään vaiheessa ollut", hän sanoi.

Ilta-Sanomat kertoi  torstaina. että Wallin kumosi puolustushallinnon virkamiesten esityksen Dragsvikin varuskunnan lakkautuksesta. Raaseporin Dragsvikissä sijaitseva Uudenmaan prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Rkp on ponnekkaasti vastustanut aikeita varuskunnan sulkemisesta.

Ilta-Sanomien mukaan Puolustusvoimien laatima lista säilytettävistä varuskunnista meni läpi sellaisenaan yhtä muutosta lukuun ottamatta. Lehden mukaan Puolustusvoimat olisi itse luopunut Dragsvikista, mutta poliitikot halusivat säästää sen.

Wallin kiisti jo Ilta-Sanomomissa antaneensa ruotsinkieliselle varuskunnalle erityiskohtelun.

"Kriteerit olivat kaikille samat. Kukaan ei saanut erityiskohtelua."

Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen ei halunnut ottaa kantaa asiaan. "Ehkä jätämme puoluepolitiikka-asiat syrjään. Ne eivät kuulu minun toimenkuvaani."

Kysyttäessä Dragsvikin säilyttämisen maanpuolustuksellisista perusteista, Puheloinen viittasi löyhästi varuskunnan sijaintiin osana merivoimia.

"Kun puhutaan varuskuntien merkityksestä maanpuolustukselle, merkitys on ennen kaikkea rauhanajan normaalioloissa koulutuksellinen. Ilmavoimien ja merivoimien kohdalla kyse on myös tukikohtamerkityksestä poikkeusolojen toimintoja ajatellen. Tässä eri tekijöiden pohjalta on päädytty siihen, että on tarkoituksenmukaista menetellä näin [säilyttää Dragsvik].   

Puheloisen mukaan puolustusvoimien uudistuksessa haastavinta on juuri kuuden joukko-osaston lakkauttaminen. Hän sanoi Ylen haastattelussa olevansa hyvin tietoinen siitä, että joukko-osastot ovat paikkakunnillaan yleensä kolmen suurimman työnantajan joukossa.

"Mutta ei sekään ole mitenkään perusteltavissa, että vuonna 2015 meillä on kolmetuhatta tyhjää varusmiesten koulutuspaikkaa. Eikös se ole veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä, jos maksamme tyhjästä kapasiteetista emmekä keskitä toimintoja?".