Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Ennakkoon äänestäneitä viime vaaleja enemmän

Politiikka
 
STT
Christian Westerback / HS
Vaalivirkailija Tuomas Kallio tarkasti henkilöllisyystodistuksia ja jakoi äänestyslipukkeita Pääpostissa Helsingissä.
Vaalivirkailija Tuomas Kallio tarkasti henkilöllisyystodistuksia ja jakoi äänestyslipukkeita Pääpostissa Helsingissä. Kuva: Christian Westerback / HS

Presidentinvaalissa ennakkoon äänestäneiden määrä ylitti viime vaalien tuloksen. Uurnilla kävi 32,7 prosenttia äänioikeutetuista. Kuusi vuotta sitten määrä oli vähäisempi.

Viimeinen ennakkoäänestyspäivä oli jonkin verran muita vilkkaampi. Äänensä kävi päivän mittaan antamassa reilut 280 000 kansalaista. Kaikkiaan ennakkoon äänesti yli 1,36 miljoonaa kansalaista. Edellisessä presidentinvaalissa päästiin 1,27 miljoonaan.

Aktiivisuuden vertailua edellisiin vuosiin vaikeuttaa se, että nyt äänestyspäiviä on yksi enemmän. Aiemmissa kaksissa vaaleissa päiviä oli vain kuusi, koska loppiainen oli välipäivä.

Varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntaina.

Politiikan tutkija Sami Borgin mukaan ennakkoäänten määrä noudatti odotuksia. Äänestysprosentissa tullaan aika lähelle kahden aiemman presidentinvaalin lukemia.

"Tällä hetkellä näyttää siltä, että nyt päästään noin 74 prosenttiin", Borg arvioi.

Sunnuntaina varsinaisena äänestyspäivänä tilanne voi vielä muuttua.
Borg muistuttaa, että epävarmojen äänestäjien osuus on kyselyiden mukaan noin kaksinkertainen aiempiin verrattuna.

"Äänestäjät ovat nyt jääneet odottelemaan arviota siitä, ketkä ovat pääsemässä vaalien toiselle kierrokselle."

Borgin mukaan nyt ei ole itsestään selvää edes se, että toinen kierros tulee.

"Tulos riippuu täysin siitä, kenen kannattajat lopulta lähtevät liikkeelle.
Asetelmat saattavat muuttua uusien mielipidemittausten ja vaalitenttien seurauksena."

"Kuten tiedotusvälineiden kyselyistä voi päätellä, nyt tapahtuu samanlaista ryhmittymistä eri ehdokkaiden taakse kuin aiemmissakin vaaleissa."

Eri tahoilla on tehty laskelmia, joiden mukaan matala äänestysprosentti suosisi joitakin ehdokkaita. Se voisi esimerkiksi johtaa Sauli Niinistön (kok) valintaan jo ensimmäisellä kierroksella.

Borg katsoo, että laskutoimitukset ovat enimmäkseen "hölynpölyä".

"Äänestysprosentin pohjalta on nyt mahdotonta päätellä, ketä äänestysaktiivisuus tai passiivisuus suosii."

Borg muistuttaa, että äänestysvarmuutta ei voida tarkasti ennustaa kyselyilläkään.