Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Turhien lakien lista saa tukea professorilta: "Suomalaispoliitikoilla on kontrolliharha"

Politiikka
 
Helsingin Sanomat
Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Professori Matti Wiberg antaa tukensa kansanedustajien laatimalle turhien lakien listalle.
Professori Matti Wiberg antaa tukensa kansanedustajien laatimalle turhien lakien listalle. Kuva: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

Kokoomuksen kansanedustajat Sanni Grahn-Laasonen ja Lasse Männistö ovat keränneet 46 turhan lain ja säädöksen listan.

Turhia lakeja itsekin lainsäädäntötyössä oleva kaksikko keräsi herätelläkseen keskustelua ylisäätelystä.

Grahn-Laasosen ja Männistön mielestä ”valtio tulisi välillä keskittyä lakien säätämisen sijaan myös purkamaan niitä”.

Turun yliopiston valtio-opin professorin Matti Wibergin mielestä kyse on tarpeellisesta keskustelunavauksesta.

”Toki keskustelunavaus on kömpelösti ja ilman harkintaa tehty, mutta asia on tärkeä. Yksityiskohtien sijaan pitäisi katsoa volyymia”, Wiberg sanoo. Wiberg teki yhdessä viiden muun kirjoittajan kanssa vuonna 2012 Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaiseman raportin ”Holhouksen alaiset”, jossa pohdittiin liiallisen säätelyn merkitystä yhteiskunnalle.

Wibergin mielestä suomalaisilla poliitikoilla on ”kontrolliharha”.

”Poliitikot luulevat, että ihmisten käyttäytymistä voi säädellä sataprosenttisesti lailla. Näinhän ei ole. Liian harvoin käytetään valistusta, budjettirahoja, koulutusta tai virkamiesten toimia jotta päästäisiin haluttuihin tavoitteisiin.”
Suomessa on sotien jälkeen julkaistu Wibergin mukaan 73000 säädöstä. Lakeja ja säädöksiä tehtaillaan Wibergin mielestä sitä luokkaa, ettei ”edes Editan oikolukija ehdi niitä kaikkia lukea”.

Suomi on säätäjänä Euroopan kärkiluokkaa – ja tästä ei voi syyttää Eurooppaa. Euroopan unionin merkitystä lakien tehtailusta on liioiteltu rajusti Wibergin mukaan.

”EU:n vaikutus on aivan homeopaattista luokkaa.”

Mistä Suomen säädösinto sitten johtuu? ”Tieteellinen vastaukseni on: en tiedä. Mitään yksittäistä syytä en voi sanoa.”

Lasse Männistön mielestä Suomessa pitäisi aloittaa ”norminpurkutalkoot”, jossa kumottaisiin säädöksiä, jotka ovat maalaisjärjen vastaisia.

Kansanedustajan mielestä puolueet voisivat listata seuraavien eduskuntavaalien alla säädöksiä, jotka ovat niiden mielestä turhia.

”Lakeja säädettäessä pitäisi aina myös pohtia hyvin tarkkaan, onko laki oikeasti tarpeellinen ja saavutetaanko sillä asetetut tavoitteet. Usein tavoite on hyvä, mutta se ei toteudu”, Männistö sanoo.

Kansanedustajakaksikko on tehnyt aiheesta pienen julkaisun, jonka nimi on ”K18 tähtisadetikut – ja 45 muuta turhaa sääntöä”.

Kansanedustajien turhien lakien ja säädösten listalle ovat päätyneet muun muassa seuraavat asiat: tähtisädetikkuja saa käyttää vain täysi-ikäinen, ullakkoasuntoa ei saa rakentaa ilman pystyikkunaa, Porin Jazzin piknikille ei saa tuoda omia juomia, ravintolassa voi ostaa vain yhden juoman itselleen kerrallaan ja EU on kieltänyt vauvojen kuvat korvikemaitopurkkien kyljistä.

Kansanedustajien mielestä ylisääntely passivoi kansalaisia – ja uusia säädöksiä tulee joka vuosi.

”Liiallisella sääntelyllä on myös toinen puoli. Ollaanko pian sellaisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki mikä ei ole laissa, on sallittua, tai vastaavasti kaikki mitä ei ole erikseen sallittu, on kiellettyä. Enteitä tästä on esimerkiksi keskustelu koulujen kurinpidosta. Ollaan harhateillä, jos lakiin pitää kirjoittaa pilkuntarkasti, mitä opettaja saa tehdä ja mitä ei oppilaiden turvallisuuden ja koulurauhan turvaamiseksi”, kaksikko kirjoittaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat