Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Presidentiltä suorat sanat turvapaikkapolitiikasta

Tutkijat analysoivat Niinistön uudenvuoden­puheen: Kriisipuhetta ilman pelottelua ja koruton tyyli kuin Paasikivellä

Suomen kyky kantaa huolta pakolaisista on presidentti Sauli Niinistön mukaan rajallinen. Polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin Niinistö kutsui murhapoltoiksi.

Politiikka
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/6cbb4bb5a120e6d4a56d77ee329192d9ad20e7c5-HS_PRESIDENTIN_PUHE_1_010116.00_00_27_05.Still001.jpg
Presidentti Niinistö uudenvuodenpuheessa: Polttopulloiskut vastaanottokeskuksiin raskaita rikoksia
Presidentti Niinistö on uudenvuodenpuheessaan huolissaan turvapaikanhakijoita vastaan ja vastaanottokeskuksiin tehdyistä väkivaltaisista iskuista ja ääriajattelun noususta. kuva: YLE

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe keskittyi tällä kertaa vahvasti hyvin ajankohtaiseen teemaan, turvapaikkapolitiikkaan. Niinistö veti puheessaan yhteen monia jo aiemmin syksyllä esittämiään ajatuksia turvapaikanhakijatilanteesta.

”Olemme Suomessa kohdanneet ennen kokematonta”, Niinistö sanoi.

”Puolen vuoden aikana meille on tullut yli 30 000 pakolaista ja heitä tulee yhä lisää. Osa pakenee hätää, osa hakee parempaa, molemmat luonnollisia ja inhimillisiä motiiveja. Muuttoliikkeen taustalla voi olla myös hyväksikäyttöä, jota saatetaan käyttää voimapolitiikankin välineenä.”

Niinistö antoi selkeän tukensa pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen tekemille turvapaikkapolitiikan kiristyksille. Suomen kyky kantaa huolta pakolaisista on Niinistön mukaan rajallinen. ”Olen ymmärtänyt Suomen hallituksen ratkaisut niin, että haluamme turvata voimavarat suurimmassa hädässä olevien auttamiseen. Silloin apua riittää vain vainon vuoksi tuleville.”

Vesa Moilanen / Lehtikuva
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe keskittyi turvapaikkapolitiikkaan, Suomen talouteen ja turvallisuustilanteeseen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe keskittyi turvapaikkapolitiikkaan, Suomen talouteen ja turvallisuustilanteeseen.

Hyvin vahvasti nousi esiin myös turvapaikanhakijoihin kohdistuneen uhkailun ja väkivallan tuomitseminen. Niinistö oli huolissaan vastakkainasettelusta ja ääri-ilmiöistä. Polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin Niinistö kutsui murhapoltoiksi.

”Olen itse vanhan opin juristi, silloisen lain mukaan polttopullo rakennukseen, jossa saattoi olla ihmisiä, oli nimikkeeltään murhapoltto ja sitä se on minulle vieläkin. Raskas rikos. Niin kuin on pakolaisiin kohdistuva vaino tai vihan lietsonta. Liian paljon sellaista on tapahtunut.”

Niinistö sanoi kuitenkin uskovansa, etteivät suomalaiset tunne joukolla vetoa ääri-ilmiöihin.

Presidentin puhe oli suorapuheinen ja hän tarttui erittäin vahvasti ajankohtaiseen teemaan, sanoo ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Markku Ulander / Lehtikuva
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

”Tämä oli vähän erilainen puhe. Presidentti halusi käyttää nyt arvovaltaansa siihen, ettei maahanmuuttopolitiikka luo yhteiskuntaan uusia jakolinjoja ja ruoki äärimmäistä ajattelua ja vihailmiötä.”

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka eivät tällä kertaa painottuneet samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina, Tiilikainen sanoo. Niinistö pysytteli pitkälti samoilla linjoilla kuin aiemmissa puheissaan. Presidentti puhui suomalaisesta vakauspolitiikasta, jossa korostuu hyvät suhteet kaikkialle.

Uusiakin painotuksia toki oli, nyt korostui ulko- ja turvallisuuspolitiikan laaja yhteistyö Ruotsin kanssa. ”Huomionarvoisinta oli se, miten presidentti korosti Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä yhteistyötä”, Tiilikainen sanoo. ”Presidentti käytti termiä ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö. Hän laajensi siis yhteistyön muuhunkin kuin puolustusyhteistyöhön.”

Niinistö korosti Suomen ja Ruotsin erityisasemaa puhuen vahvoista siteistä sekä itään ja länteen ja mahdollisuuksista vaikuttaa Itämeren alueen vakauteen. ”Siinä oli vähän vanhaakin kaikua. Keskinäisen yhteistyön merkitys ja sen laajuus saa puheessa huomattavasti painoa”, Tiilikainen sanoo.

Niinistö kutsui Suomea ja Ruotsia Naton erityiskumppaneiksi. ”Harjoitamme keskenämme tiivistyvää sotilaallista yhteistyötä, joka sujuu hyvin ja jota molemmissa maissa arvostetaan. Voimme kuitenkin tehdä enemmän”, hän sanoi.

Tiilikainen olisi odottanut, että presidentti olisi juuri tänä vuonna korostanut puheessaan eurooppalaisen puolustusyhteistyön tärkeyttä. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaikka loppuvuodesta EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta puhuttiin paljon, kun Ranska pyysi ja sai Pariisin terrori-iskun jälkeen apua muilta EU-mailta.

”Puheessa ei myöskään ollut viittauksia tuleviin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan selontekoihin.”

Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorin Petri Karosen mielestä Niinistön puhe oli realistinen ja suorapuheinen. ”Puhe oli ajassa kiinni. Siinä oli kriisipuhetta, muttei pelottelua.”

Historiantutkija Karonen kuuli Niinistön puheessa vahvan paasikiveläisen soundin. ”Selkeä ja koruton tyyli muistuttaa väistämättä J. K. Paasikivelle luonteenomaisia lausuntoja. Molemmat ovat sitä paitsi juristeja ja samasta puolueesta”, Karonen sanoo.

Kriisiaikana pidetään kriisitietoisia puheita, Karonen sanoo. ”On sanottava asioita varsin suoraan, niin tekevät sekä Niinistö että Paasikivi. Kumpikaan ei maalaile. Ei tule ylisanoja, vaan tyyli on aika yksinkertainen ja suora.”

Niinistö puhui esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta hyvin tiukkaan ja kainostelematta. Linja oli kova. Suoraa puhetta hän toivoi myös muilta. ”On pahantekijä sitten kantasuomalainen tai maahantulija, on viranomaisten kerrottava avoimesti teoista ja niiden seurauksista. Se hillitsee tunnekuohuja ja leikkaa siivet rajuimmilta huhuilta.”

Karonen vertailee Niinistön ja Paasikiven puheita mielellään myös siksi, että niistä piirtyy hyvin linjaa siihen, millaisia ovat suomalaiset valtionjohtajien puheet. Ulkopolitiikassa on aina syytä tasapainoilla idän ja lännen välissä, kuten Niinistökin nyt perinteisellä tavalla taitavasti tekee.

”Aina on ollut syytä korostaa, kuinka tärkeä kumppani Ruotsi on. Nytkin presidentti haki monta kertaa vauhtia Ruotsista. Se mainittiin puheessa kuudesti, Venäjä neljästi”, Karonen laskee.

Arvoja on aina korostettava merkittävissä puheissa, joiden tarkoituksensa on rakentaa yhteiskunnallista eheyttä, Karonen sanoo.

”Minun ajatukseni on, ettei Suomessa ole syytä kohdata kevättä keskinäisen riitelyn ja eripuran vallitessa. Haluan taas muistuttaa, että yhteiskunnallinen eheys on paras voimavaramme”, presidentti sanoi puheessaan.

Karosen mukaan yhteiskunnallista eheyttä on korostettu puheissa 1500-luvulta lähtien. ”Se löytyy kaikista valtiomiesten puheista Kustaa Vaasasta lähtien, ja niin varmasti pitääkin. Yhtenäisyyden korostaminen on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi tavaksi toimia.”

Puheessa oli esillä myös oikeudenmukaisuuden vaatimus, mikä sekin kuuluu keskeisesti suomalaisen poliittiseen kulttuuriin. ”Yhtä keskeistä on puhua tasa-arvosta ja demokratiasta. Paasikivikin liitti ne sodan jälkeen suomalaisuuden piirteiksi”, Karonen sanoo.

Niinistö mainitsi erikseen myös sen, että turvapaikanhakijoiden on elettävä ”maassa maan tavalla”: ”Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan.”

Talouden osalta laihat vuodet on nähty, mutta lihavia ei ole vielä näköpiirissä, Niinistö sanoi puheensa taloutta käsitelleessä osuudessa. ”Elämme vielä pitkään velaksi vaikka korjausliikkeitä onkin tehty. Tällaisena aikana punnitaan myös oikeudentuntoamme; että kukin kantaa vastuuta mittansa mukaan ja että emme nyt ahnehdi vaan turvaamme tulevaisuutta.”

Talouden ja yhteiskunnan välisiä suhteita Turun yliopistossa tutkivan tutkijatohtori Mona Mannevuon mielestä uudenvuodenpuhe jatkoi Niinistön arvopuheiden sarjaa. Huomionarvoista oli kuitenkin Mannevuon mielestä puheen monitulkintaisuus.

Mari Lehto
Turun yliopiston tutkijatohtori Mona Mannevuo.
Turun yliopiston tutkijatohtori Mona Mannevuo.

”Puheessa on yllättävän monta tulkitsijan varaan jäävää ilmaisua kuten maassa maan tavalla, saavutettu etu, ahnehtiminen sekä Ruotsin pääministeriltä Stefan Löfveniltä lainattu, kontekstistaan irrotettu sitaatti ’olemme olleet naiiveja’.

Mannevuo olisi odottanut Niinistön käsittelevän tässäkin puheessaan yhtä aiempien puheidensa keskeistä teemaa, luottamusta. ”Se ei yllättäen noussut keskeiseen osaan, vaikka on ollut aivan oleellinen osa syksyn poliittista keskustelua.”

Mannevuo yllättyi myös siitä, kuinka vahvasti Niinistö myötäili puheessa hallitusta. Esimerkkeinä hän antaa selkeän tuen turvapaikkapolitiikan kiristyksille sekä tuen tiukalle leikkauslista-talouspolitiikalle.

”Presidentillä olisi mahdollisuus myös hakea ilmaisuja, joissa luodaan ymmärrystä sille, miksi esimerkiksi hallintarekisterisotkujen jälkeen talouspolitiikka ei vaikuta oikeudenmukaiselta.”

Puheensa lopuksi Niinistö kehui 14-vuotiasta Oscar Taipaletta, joka työllisti itse itsensä viime kesänä metsämarjojen poimimisella. Taipaleen ahkeruus teki presidenttiin vaikutuksen. ”Siitä tulee semmoinen mielensähyvittäjän olo, että kyllä minua sitten niin ilahduttaa tällainen juttu, että poika kerää marjat maasta ja panee kaverinsa ja monet muutkin innostumaan samaan”, Niinistö sanoi.

Puheen lopetus protestanttiselta etiikaltaan, kielikuvaltaan ja Mielensäpahoittaja-viittaukseltaan sellainen, se sai varmasti monet suomalaiset hykertelemään, Mannevuo sanoo.

”Olisin kuitenkin tällaisten sinänsä mukavien tarinoiden kanssa puheissa tarkkana. Niinistö osallistuu ehkä tahattomastikin keskusteluun, jossa vakaviin rakenteellisiin ongelmiin kuten työttömyyteen tai nuorten syrjäytymiseen tarjotaan ratkaisuksi marjanpoimintaa, risusavottaa ja yrittäjähenkistä asennetta.”

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/6e56b30c38bf9bf248e1abdf02566aa9632da0a9-HS_PRESIDENTIN_PUHE_2_010116.00_00_58_00.Still001.jpg
Presidentti Niinistö haluaa vauhtia Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiivistämiselle
Kiristynyt kansainvälinen tunnelma näkyi myös Suomessa ja Itämeren alueella. Presidentti Niinistö sanoo puheessaan Suomen ja Ruotsin olevan sotilasliittoon kuulumattomina erityisasemassa, ja tätä asemaa pitäisi hyödyntää. ”Olisikin loogista, että rakentaisimme myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pidemmälle.” kuva: YLE
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/4d309759f5c243dfcb53c90862d90d364c5c4670-HS_PRESIDENTIN_PUHE_3_010116.00_00_18_15.Still001.jpg
Presidentti Niinistö uudenvuodenpuheessa: ”Lihavia vuosia ei ole näköpiirissä”
”Voiko saavutettu etu perustua siihen, mitä ei koskaan oikeasti saavutettukaan?” kysyi presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. kuva: YLE
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat