Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Puoluesihteerit pohtivat vaalijärjestelmän uusimista – listavaali on vakavassa harkinnassa

Politiikka
 
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ja perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ja perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Fakta

Näin äänestetään Ruotsin vaaleissa

 Listavaaleissa äänestäjä ei äänestä yksittäistä ehdokasta vaan puoluetta ja puolueen valmista ehdokaslistaa.

 Ruotsissa kukin puolue päättää omalla tyylillään, missä järjestyksessä ehdokkaat ovat listalla. Osa puolueista järjestää tästä esimerkiksi koevaalin jäsenilleen. Mitä korkeammalla sijalla ehdokas on listalla, sen varmemmin pääsee läpi vaaleissa.

 Ruotsin mallissa voi äänestää listojen ohi myös henkilöä. Jos tämä saa riittävästi ääniä, hän voi ohittaa puolueen asettaman järjestyksen.

 Vaikka äänioikeutettuja on Ruotsin valtiopäivävaaleissa yli seitsemän miljoonaa, he pääsevät valitsemaan vain niistä ehdokkaista, jotka puolueet ovat valikoineet vaalilistoilleen.

 Samaan aikaan Ruotsin valtiopäivävaalien kanssa järjestetään myös maakäräjä- ja kuntavaalit.

Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit ovat saaneet ison urakan alkuvuodeksi. Puoluesihteereiden on laadittava helmikuun puoliväliin mennessä kannanottonsa koko vaalijärjestelmän tulevaisuuteen, koska Suomi on saamassa pian uudet itsehallintoaluevaalit.

Nykyisten maakuntien pohjalle perustettavien uusien itsehallintoalueiden pitäisi aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Ylintä päätösvaltaa käyttäisi suorilla vaaleilla valittu valtuusto.

Itsehallintoalue- ja sote-uudistusta valmisteleva hallituksen reformiministerityöryhmä on lähettänyt koko vaalikokonaisuuden puoluesihteereiden pohdittavaksi.

”Pallo on nyt heitetty puoluesihteereille. Tänä päivänä tuli sähköpostissa asiaan liittyviä taustamuistioita. Minun tehtävänäni on kutsua puoluesihteerit koolle. Helmikuun puoleen väliin mennessä pitäisi saada aikaan ehdotus”, kertoo suurimman hallituspuolueen keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen.

Vaalijärjestelmänä on nostettu esille jälleen kerran myös listavaalit. Listavaaleissa äänestäjä ei äänestä yksittäistä ehdokasta vaan puoluetta ja puolueen valmista ehdokaslistaa. Malli on käytössä esimerkiksi Ruotsissa.

Oikeusministeriön virkamiesten valmistelemissa taustamuistioissa käydään läpi listavaalien järjestämismahdollisuuksia ja listavaalien etuja kuin haittoja.

Laanisen mukaan virkamiehet eivät ole kuitenkaan suoraan ottaneet kantaa vaalijärjestelmään.

Artikkeliin liittyvät

Listavaalia harkitaan ennen kaikkea itsehallintoaluevaaleihin eli maakuntavaaleihin, mutta Laanisen mukaan myös muihin vaaleihin.

”Kiireellisin tehtävä olisi saada maakuntavaalien järjestys valmiiksi. Aloitetaan varmasti siitä. Vaalijärjestelmää pitäisi kuitenkin kokonaisuutenakin miettiä. Jos on kovin monia erilaisia vaalitapoja, siitä voisi tulla ongelmia”, hän sanoo.

Itsehallintoaluevaalit eli maakuntavaalit on tarkoitus järjestää vuodesta 2021 lähtien yhdessä kuntavaalien kanssa.

”On tarkkaan mietittävä, voiko kuntavaaleissa ja maakuntavaaleissa olla erilaiset vaalijärjestelmät. Tässä on paljon pohtimista”, Laaninen sanoo.

Listavaali on noussut vuosien mittaan lukuisia kertoja keskusteluun. Vilkkaimmin asiasta keskusteltiin eduskunnassa vuonna 2014 demokratiapoliittisen selonteon yhteydessä. Silloin varsinkin demarit kannattivat listavaalia.

Tänä talvena listavaaliajatuksen heitti ensimmäisenä ilmoille keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen, joka sanoi Suomenmaan haastattelussa marraskuun lopulla, että tulevissa maakuntavaaleissa tulisi harkita vakavasti listavaalin käyttöönottoa.

Vaalijärjestelmän lisäksi puoluesihteerit ottavat kantaa ensimmäisten itsehallintoaluevaalien ajankohtaan sekä siihen, mitä vaalirahoituslainsäädännön pykäliä niiden yhteydessä sovelletaan.

”Eli otetaanko esimerkiksi eduskuntavaalien ilmoitusrajat vai kuntavaalien rajat vai jotain siltä väliltä”, Laaninen sanoo.

Ensimmäiset itsehallintoaluevaalit on tarkoitus järjestää joko erillisinä vuoden 2017 lopussa tai presidentinvaalien yhteydessä alkuvuonna 2018.

Laaninen ei halua ottaa tässä vaiheessa kantaa siihen, kumpi ajankohta olisi parempi.

”Oleellinen pointti on se, että miten vaalit onnistuttaisiin järjestämään niin, että ihmiset eivät mene sekaisin”, hän sanoo.

Hallituspuolueiden puoluesihteereillä on ollut erilaisia kantoja ensimmäisten itsehallintovaalien ajankohtaan.

Perussuomalaisten puoluesihteerin Riikka Slunga-Poutsalon mielestä ensimmäiset itsehallintoaluevaalit voitaisiin järjestetään presidentinvaalien yhteydessä.

Kokoomuksen Minna Arve ei kannata erillisiä vaaleja eikä myöskään itsehallintoaluevaalien yhdistämistä presidentinvaaleihin.

Hänen mielestään voisi harkita, että kevään 2017 kuntavaaleja siirrettäisiin loppuvuoteen ja pidettäisiin samalla myös itsehallintoaluevaalit.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat