Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eduskuntaryhmät torjuvat tietoliikenteen massavalvonnan – kansalaisille oikeus tietojensa tarkistamiseen

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat korostavat kansalaisten oikeutta tarkistaa omat tietonsa, jotka hankitaan uuden valmisteilla olevan tiedustelulainsäädännön perusteella.

Politiikka
 

Suurin osa eduskuntaryhmien puheenjohtajista on sitä mieltä, että Suomessa ei pidä sallia tietoliikenteen massavalvontaa edes kansallisen turvallisuuden nimissä. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat korostavat HS:n kyselyssä myös kansalaisten oikeutta tarkistaa omat tietonsa, jotka hankitaan uuden valmisteilla olevan tiedustelulainsäädännön perusteella.

Helsingin Sanomat kysyi kaikilta eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, mitä mieltä he ovat Sveitsissä käyttöön otetuista verkkovalvonnan ja tiedustelun pelisäännöistä. Sveitsi on noin viisi vuotta Suomea edellä lainsäädäntöhankkeessa, jonka perusteella viranomaiset voivat valvoa entistä tarkemmin kansalaisiaan ja heidän viestintäänsä.

Artikkelin Sveitsin verkkovalvonnasta voit lukea tästä.

Tietoliikenteen massavalvontaan suhtautuvat kielteisesti vihreiden, vasemmistoliiton, perussuomalaisten, sosiaalidemokraattien ja kristillisten eduskuntaryhmät. Keskustan ja ruotsalaisten eduskuntaryhmä ei vielä ottanut asiaan kantaa.

Tietoliikenteen massavalvonta on ollut käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa, ja myös Ruotsi seuloo kaikkea rajat ylittävää tietoliikennettä. Sen sijaan Sveitsin tiedustelupalvelu määrittelee ensin kohteen ja aloittaa vasta sen jälkeen kohdetta koskevan tiedustelun.

”Suomessa kannattaa ottaa vakavasti esimerkkiä maista, joissa laajasti kohdentamaton verkkovalvonta ei ole tuottanut onnistuneita tuloksia. Sveitsin mallin mukainen valvonta kohdentuu järkevämmin ja näyttäisi tuottavan toivottua tulosta”, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lidtman katsoo.

Anni Reenpää / Lehtikuva
Antti Lindtman
Antti Lindtman

Kristillisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman katsoo, että kansalaisten oikeuksien kannalta on hyväksyttävämpää, että tietoa kerätään vain, kun siihen on perusteltu syy. Vihreät ”suhtautuvat kriittisesti massavalvontaan” ja vasemmistoliiton ryhmä katsoo, että Yhdysvaltain NSA:n kaltainen massavalvonta ei ole hyväksyttävää.

Vesa Moilanen / Lehtikuva
Peter Östman
Peter Östman

Vain kokoomuksen eduskuntaryhmän vastauksessa viitataan mahdollisuuteen, että massavalvonta voisi olla tarpeellista.

”Suomen tiedustelulainsäädännön valmistelussa tulee hakea soveltuva tasapaino laajemman kohdentamattoman valvonnan ja kohdennetumman valvonnan välille”, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä muotoilee.

Martti Kainulainen / Lehtikuva
Outi Mäkelä
Outi Mäkelä

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat suhtautuvat myönteisesti myös Sveitsin mekanismiin, jossa jokainen saa lopulta tarkistaa itseään koskevat tiedustelupalvelun hankkimat tiedot. Sveitsin tiedustelupalvelu NDB saa viivyttää vastausta korkeintaan kolme vuotta, minkä aikana NDB voi viedä operaationsa loppuun.

Vertailun vuoksi Suomen kansalainen saa tarkistaa itseään koskevat tiedot suojelupoliisin arkistosta 60 vuoden odottelun jälkeen – jos pyytäjä sattuu elämään niin vanhaksi.

”Tiedustelulainsäädännön uudistamisessa on selvää, että siihen tullaan tarvitsemaan Sveitsin esimerkin tapainen tiedustelupalvelun kontrolli. Jokaisen [kansalaisen] tulee saada vastaus kohtuullisessa ajassa”, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman linjaa.

Kristillisten Östmanin mielestä Sveitsissä käyttöön otettu enintään kolmen vuoden karenssiaika ”kuulostaa järkevältä”. Valvonnan lisääminen edellyttää, että myös kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa itsestään, hän katsoo.

Myös vihreät ja vasemmistoliitto pitävät kansalaisten tarkistusmahdollisuuden luomista perusteltuna.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä kiinnittää huomiota tietojen säilytysaikaan.

”Valmistelussa tulee pyrkiä siihen, että kertyneitä tietoja ei säilytettäisi yhtään pidempään, kuin tiedon säilyttäminen on perusteltua”, hän katsoo.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat korostivat myös sitä, että viranomaisille annettavat uudet oikeudet tietoliikenteen valvontaan edellyttävät nykyistä parempaa kontrollia. Sveitsin NDB:tä pitää silmällä jatkuvasti muun muassa neljä palkattua riippumatonta valvojaa.

Vihreiden mukaan Suomen Supon ja puolustusvoimien tiedustelun valvonta on nykyisin hoidettu ”varsin lepsusti”. Jonkinlainen erillinen valvontaelin voisi olla tarpeen, vihreät katsovat.

Kokoomuksen mukaan lainvalmistelulla tulee luoda tiedustelulainsäädännön oikeudellinen ja parlamentaarinen valvontajärjestelmä.

Sdp katsoo, että olennaisinta on, miten valvonta järjestetään.

”Tiedustelupalvelun valvontaa pitää tehostaa jatkossa, ja toteuttaa se parlamentaarisesti”, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman linjaa.

Eduskuntaryhmät kaipaavat uusia pelisääntöjä myös itse tarkkailun käynnistämiseen.

”Lainsäädännöllä tulee selkeästi määritellä, milloin lupaviranomaisena toimii tuomioistuin ja milloin taas mahdollinen poliittinen toimielin”, kokoomuksen Mäkelä katsoo.

Vain kristillisten eduskuntaryhmä on varauksellinen tiedustelupalvelun tiukkaan valvomiseen.

”Emme ole kannattaneet tiedustelun parlamentaarista valvontaa emmekä raskasta etukäteisvalvontaa. Liian raskas menettely voi hidastaa tutkintaa merkittävästi ja siis käytännössä estää tiedusteluvaltuuksien lisäämisen mahdollistamat hyödyt”, kristillisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Östman linjaa.

Täysi yksimielisyys eduskuntaryhmien puheenjohtajilla on siitä, että lopullisen päätöksen verkkovalvontaa ja muuta tiedustelua koskevasta lainsäädännöstä tekee eduskunta. Yksikään eduskuntaryhmän puheenjohtaja ei kannattanut Sveitsin mallia, jossa uuden tiedustelulain läpimeno ratkeaa kansanäänestyksessä kesäkuussa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat