Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hallituksen työryhmä pidentäisi työntekijän koeaikaa – mukana olleet kritisoivat jo ehdotuksia

Työryhmän mukaan työllisyyttä voisi parantaa esimerkiksi keventämällä määräaikaisuuksien ehtoja. SAK, STTK ja Akava kritisoivat esityksiä ankarasti, vaikka ne olivat työryhmässä mukana.

Politiikka
 
Jarno Mela / Lehtikuva
Rautavalimon sulatto Componenta Oyj:n tehtaalla Karkkilassa.
Rautavalimon sulatto Componenta Oyj:n tehtaalla Karkkilassa. Kuva: Jarno Mela / Lehtikuva

Hallituksen asettama työryhmä on saanut valmiiksi esitykset, joiden avulla on määrä muuttaa työsopimuslakia niin, että työllistäminen helpottuisi ja uusia työpaikkoja syntyisi. Se tapahtuisi lieventämällä esimerkiksi määräaikaiseen pestaamiseen ja koeaikoihin liittyviä säädöksiä.

Ehdotuksen mukaan määräaikainen työsopimus voitaisiin tehdä vuoden aikana enintään kolmesti ilman perusteltua syytä, jos työntekijä ei ole kahden viime vuoden aikana ollut työsuhteessa kyseiseen työnantajaan. Työllistämissopimuksen kokonaiskesto ei saisi ylittää yhtä vuotta.

Koeajan kesto pitenisi myös yksityisellä puolella nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Jos työntekijä olisi ollut koeaikana poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan takia, työnantajalla olisi oikeus pidentää koeaikaa vielä enemmän.

Kolmas ehdotus koskee irtisanottujen työntekijöiden takaisinottoa. Takaisinottovelvollisuuden kestoa lyhennettäisiin neljään kuukauteen, kun se nyt on yhdeksän. Jos työntekijän irtisanomisaika olisi kuusi kuukautta, olisi myös takaisinottovelvollisuuden kesto kuusi kuukautta.

Työryhmän esitykset lähtivät lausuntokierrokselle viime perjantaina. Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps) asettamassa työryhmässä olivat edustettuina myös sosiaali- ja terveysministeriö, työmarkkinakeskusjärjestöt, Valtion työmarkkinalaitos ja Suomen Yrittäjät.

Esitysten on määrä tulla voimaan kesällä tai viimeistään alkusyksystä. Ne liittyvät myös hallituksen kaavailuihin lisätä paikallista sopimista työpaikoilla.

Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava ja toimihenkilöiden STTK ehättivät maanantaina kommentoimaan esitystä tiedotteilla.

Hallitus on nyt Akavan mukaan kuullut erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten huolta työllistämiskynnyksen korkeudesta. ”Kynnystä madalletaan, joten työnantajilla on tässä näytön paikka”, sanoo vastaava lakimies Jaana Meklin.

Meklin oli itsekin työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, mutta hänen mukaansa työryhmän virkamiesjäsenet käytännössä päättivät, mitä esitykseen kirjataan, eivätkä palkansaajajärjestöt olleet esitysten kannalla.

Työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että työryhmä noudatti työssään hallitusohjelman kirjausta ja kävi läpi useita eri vaihtoehtoja.

Esitettyjen muutosten vaikutuksia työllisyyteen ei ole Akavan mukaan pystytty arvioimaan kestävästi. ”Parempi olisi lähteä liikkeelle sieltä, missä työllistyminen on kaikkein vaikeinta eli pitkäaikaistyöttömistä”, Akava huomauttaa.

Määräaikaisten ketjuttaminen on Akavan mukaan jo nyt ongelma, jolla heikennetään laajasti erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaa ja arkea.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitää työllistymisen edistymistä epätodennäköisenä työryhmän esittämin keinoin.

”Kyse on enemmänkin siitä, että työnantajan on jatkossa helpompi päästä työntekijästä eroon. Työmarkkinajärjestöjä on hankkeen yhteydessä kuultu, mutta aitoa kolmikantavalmistelua ei ole ollut, koska tavoite on ollut jo valmiiksi annettu”, sanoo lakimies Heli Ahokas STTK:n tiedotteessa.

”Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen kolme kertaa vuoden aikana ilman perusteltua syytä aiheuttaa jo ristiriitaa ketjutuskiellon suhteen. Se myös lisää työnantajan hallinnollista taakkaa. Takaisinottovelvoitteen alentaminen yhdeksästä kuukaudesta neljään johtaa entistä helpompaan työsuhdeturvan kiertämiseen”, Ahokas arvioi.

Irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin perustein on STTK:n mukaan Suomessa jo nyt hyvin helppoa.

”Onkin käsittämätöntä, jos työnantaja voi tarjota samoja tai samankaltaisia tehtäviä uudelle työntekijälle jo neljän kuukauden kuluttua entisen työntekijänsä sivuuttaen”, Ahokas hämmästelee.

Myös Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n päälakimies Timo Koskinen arvostelee työryhmän esitystä. Etenkin määräaikaisten työsuhteiden väljennys herättää epäilyjä.

Työllistämissopimuksia voitaisiin esityksen mukaan tehdä vuoden aikana enintään kolme ja niiden yhteenlaskettu kesto voi olla enintään vuosi.

Koskinen huomauttaa kuitenkin, että vuosi lasketaan ensimmäisen perusteettoman ”työsuhdepätkän” tekemisestä ulottuen viimeiseen vuoden sisällä tehtävän pätkän aloittamiseen. Kukin pätkä voisi vaihdella kestoltaan jopa yhdestä päivästä vuoteen, ja välissä voisi olla työttömyysjaksoja. Työn odotusaika saattaisi venyä kahteen vuoteen.

Koskisen mukaan on aiheellista pelätä, että vakituisia sopimuksia muutettaisiin määräaikaisiksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat