Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EK suostuu vielä neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksesta, Sipilä odottaa tuloksia – korvaisi pakkolait

Politiikka
 
Näin yhteiskuntasopimusneuvottelut päätyivät joulukuussa umpikujaan
Näin yhteiskuntasopimusneuvottelut päätyivät joulukuussa umpikujaan
Työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat lopettivat joulukuun alussa tunnustelut yhteiskuntasopimuksesta noin tunnin neuvonpidon jälkeen keskiviikkona aamulla Eteläranta 10:ssä. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertovat omat näkemyksensä siitä, miksi yhteiskuntasopimus kaatui.

Elinkeinoelämän keskusliitto on yhä valmis katsomaan mahdollisuudet saada aikaan yhteiskuntasopimus.

EK ei suoraan sano, että se on neuvotteluissa mukana. Se ilmoittaa olevansa valmis selvittämään, voidaanko neuvottelut aloittaa uudestaan. Työmarkkinaosapuolten kesken sovittava yhteiskuntasopimus korvaisi hallituksen kilpailukykypaketin eli niin sanotun pakkolakipaketin.

Kari Pullinen
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies yhteiskuntasopimusneuvotteluissa joulukuussa.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies yhteiskuntasopimusneuvotteluissa joulukuussa.

”EK on suhtautunut koko ajan positiivisesti yrityksiin hakea hallituksen lakipaketille korvaava vaihtoehto. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat nyt päätöksiä, joilla saadaan suomalainen työ paremmin menestymään”, sanoi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessaan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on kommentoi EK:n ulostuloa HS:lle lyhyesti. ”Hallitus on pitänyt sopimisen tietä ykkösvaihtoehtona koko ajan. Hallituksen puolelta ikkuna on ollut jo monta kuukautta auki kilpailukykypaketin korvaavalle ehdotukselle”, Sipilä ilmoitti HS:lle sähköpostilla.

”Olen patistellut osapuolia neuvottelemaan pitkin matkaa. Hallitus arvioi järjestöjen esitystä, jos saamme sellaisen pöydällemme.”

Hallitus on pitänyt sopimisen tietä ykkösvaihtoehtona koko ajan. Hallituksen puolelta ikkuna on ollut jo monta kuukautta auki kilpailukykypaketin korvaavalle ehdotukselle. Olen patistellut osapuolia neuvottelemaan pitkin matkaa. Hallitus arvioi järjestöjen esitystä, jos saamme sellaisen pöydällemme.

Keskusjärjestöjen työmarkkinajohtajat tapasivat tänään. Kyseessä on jo aikaisemmin sovittu rutiinikokous, mutta kokouksessa keskusteltiin myös, onko mahdollisuus jatkaa neuvotteluja. SAK pitää tiedotustilaisuuden kello 14.

Eilen kokoontui SAK:n hallitus, mutta siellä yhteiskuntasopimusta käsiteltiin varsin vähän.

SAK:ssa on ollut tiedossa, että työnantajien kiinnostus sopimista kohtaan on kasvanut, mutta tiettävästi heillä ei ollut tiedossa kokouksen aikana EK:n tämän päivä ulostuloa.

Palkansaajapuolella on jo aikaisemmin viestitetty valmiutta jatkaa neuvotteluja. SAK tosin veti joulukuun kaatumisen jälkeen syksyllä tekemänsä tarjouksen, jonka pohjalta neuvotteluja on käyty.

SAK on jo aikaisemmin tarjonnut muun muassa tarjosi nollakorotuslinjaa vuodelle 2017 ja siirtymistä palkkamalliin, jossa vientiala määrittelisi palkankorotusvaran. Lisäksi SAK olisi ollut valmis siirtämään muun muassa työnantajan työttömyysvakuutusmaksun osittain palkansaajille.

Akava ehti tiistaina ensimmäisenä ilmoittamaan olevansa valmis neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta nopeassa aikataulussa.

”Olen erittäin tyytyväinen, että Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti valmiudestaan aloittaa neuvottelut uudelleen. Nyt peräänkuulutan ihan jokaiselta neuvotteluosapuolelta aitoa halua joustaa omissa vaatimuksissaan, jotta työmarkkinajärjestöt saavat hallituksen tuella jälleen ripeästi aikaan hyviä tuloksia, kuten viime vaalikaudella”, puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi Akavan tiedotteessa.

Akava sopisi äärimaltillisesta palkkatasosta vähintään vuosiksi 2017–2018.

Ratkaisulla ei kuitenkaan saa Akavan mukaan rapauttaa kansalaisten ostovoimaa ja sitä kautta kotimaisten yritysten palveluiden ja tuotteiden hankkimista.

Akavan ehtona on, että paikallista sopimista laajennettaessa turvataan lisäksi henkilöstön edustajien asema yrityksissä sopiessa paikallisesti. Myös irtisanottavien muutosturvaa heidän uudelleen työllistymisensä tai osaamisensa vahvistamiseksi on lisättävä.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää positiivisena uutisena EK:n halukkuutta palata neuvottelupöytään.

”Toivottavasti neuvottelut lähtevät käyntiin”, hän sanoo mutta lisää että jatkosta ei ole mitään sovittu.

Palola arvelee, että yleisellä ilmapiirillä voi olla merkitystä EK:n mielenmuutokseen. Sillä hän viitaa useisiin vetoomuksiin, joita korkealta taholta on esitetty neuvottelujen jatkamiseksi.

”Joulukuun alusta on jo aikaa kulunut ja asioita mietitty”, Palola pohtii.

Palola sanoo, että STTK:n tavoitteena on edelleen sellainen esitys, joka kelpaa valtakunnan hallitukselle ja myös järjestöjen hallinnoille. Hän huomauttaa, että hallituksellekaan pakkolakien säätäminen ei ole mieluista tehtävä.

AKT:n tilanteesta Palolalla ei ole sanottavaa. Hän sanoo, että häntä häiritsee se, että etukäteen arvioidaan ketkä ovat mukana. Hänen mukaansa oikea järjestys on neuvotella ensin tulos ja sitten katsoa ketkä ovat mukana.

Edelliset neuvottelut kariutuivat joulukuussa. EK totesi, että se ei halua jatkaa neuvotteluja, ellei kuljetusalan ammattiliitto AKT ole mukana. Vientiteollisuudelle oleellinen kuljetusala ei voi EK:n mukaan jäädä häiriköksi yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle.

AKT sanoutui irti yhteiskuntasopimuksesta, koska EK vahvisti joulukuussa luopuvansa keväällä kokonaan keskitetyistä sopimuksista. EK ilmoitti, että se ei enää ole sopimusosapuoli.

Jouduttiin pattitilanteeseen. Tämän jälkeen useat tahot presidentti Sauli Niinistöä myöten ovat vedonneet osapuoliin, jotta neuvottelut jälleen alkaisivat.

Hallitus on todennut, että se ei voi jäädä tumput suorana odottamaan syntyykö yhteiskuntasopimusta vai ei. Siksi hallitus valmistelee parhaillaan niin sanottua pakkolakipakettiaan, jolla se pyrkii parantamaan suomalaisen vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä.

Pakkolakipaketilla muun muassa työaikaa pidennetään ja sairausajalle säädetään omavastuu. Hallitus peruu pakkolakipaketin, jos järjestöt saavat aikaan korvaavan sopimuksen.

SAK jätti syksyllä jo oman tarjouksensa vaihtoehtoiseksi paketiksi, mutta se ei kelvannut EK:lle. Siinä vuodelle 2017 olisi määritelty lähes nollalinja. Vuodesta 2018 Suomi olisi siirtynyt Ruotsissa käytössä olevaan malliin, jossa vientisektorin palkanmaksuvara määrittelee palkkakaton.

Työnantajan sosiaaliturvamaksuja olisi siirretty palkansaajan maksettavaksi.

Tälle sivustolle on koottu Suomen synkkää taloussyksyä koskevat uutiset.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat