Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työnantajaleiri siirsi vastuuta pakkolakien kohtalosta palkansaajille

EK:n neuvotteluhalukkuus ei vielä sitouta järjestöä mihinkään, mutta näin se haluaa näyttäytyä osapuolena, joka ei kaatanut yhteiskuntasopimusta.

Politiikka
 

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tiistaina julkaisema päätös ilmoittaa halukkuudestaan neuvotella yhteiskuntasopimuksesta oli ovela veto. EK haluaa mallin, jossa palkoista sovitaan syksyllä liittokierroksella, mutta niin sanotusti kilpailukykyä parantavista toimista eli hallituksen pakkolait korvaavista toimista nyt keväällä.

Ilmoitus ei vielä sitouta järjestöä mihinkään, mutta näin se näyttäytyy osapuolena, joka ei kaatanut yhteiskuntasopimusta. Viesti siis on, että EK on valmis neuvottelemaan, jotta epätasaisesti palkansaajien kohtelevat pakkolait eivät tule voimaan.

Jos tarkkaan EK:n tiistaina julkaisemaa tiedotetta lukee, siinä sanotaan, että järjestö on valmis ”selvittämään mahdollisuudet” aloittaa tiiviit neuvottelut hallituksen kilpailukykypaketin korvaamiseksi työmarkkinaosapuolten kesken sovittavalla ratkaisulla. Pallo on nyt palkansaajaleirillä, etenkin kuljetusalaa edustavan AKT vangiksi jääneelle SAK:lla.

Valmius ei siis tarkoita, että neuvottelut alkavat, vaikka palkansaajapuoli lukuunottamatta kuljetusalaa edustavaa AKT:ta onkin ollut koko ajan valmis jatkamaan neuvotteluja. Tiedote ei tarkoita myöskään lupausta, että EK aloittaa neuvottelut. Jos neuvottelut nyt alkavat, osapuolten täytyy olla kohtuullisen varmoja, että sovun ainekset myös ovat olemassa. Joulukuussa neuvotteluja käytiin SAK:n tarjouksen pohjalta, mutta se ei enää ole voimassa.

Toisaaltaan SAK yritti ostaa sovun nollapalkoilla, mutta nyt EK:n linja on, että palkoista ei edes vielä sovita. Tämä voi vaikeuttaa neuvotteluja merkittävsti, sillä palkansaajapuolella ei oikeastaan edes kovin paljon haluta neuvotella kilpailukykyä parantavista toimista, sillä ne merkitsisivät todennäköisesti heikennyksiä työehtoihin.

Maanantaina SAK:n hallituksessa keskusteltiin hyvin vähän yhteiskuntasopimuksesta, koska tietoa neuvottelujen edes mahdollisesta alkamisesta, vaikka kaikki – myös EK – ovatkin uskoneet, että jossain vaiheessa pöytään vielä istutaan. SAK:n liittojen katseet ovat suunnattu lauantaihin, jolloin SAK:n liittojen luottamusmiehet kokoontuvat Tampereelle valmistautumaan liittokierrokselle ja mahdollisiin pakkolakia vastaan tehtäviin poliittisiin lakkoihin.

SAK:n kokouksessa jotkut liittojohtajat halusivat jo, että Tampereella viljeltäisiin sanaa yleislakko, mutta yleislakkointoilijoita toppuuteltiin. Mitä enemmän sotahuutoja heitellään, sitä suurempi vaara on, että lakkosotaan myös ajaudutaan ja sitä vaikeampaa sovun teko on.

EK on aikaisemminkin sanonut, että he ovat valmiita neuvottelemaan, jos AKT on mukana. Tilanne muuttui joulukuussa, kun AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen hermostui EK:n päätöksestä, ettei järjestö enää loppukevään jälkeen neuvottele keskitetyistä palkkaratkaisuista. Hän on puhunut myös poliittisista lakoista, jos pakkolait menevät eduskuntaan.

Piirainen myös pelkäsi, että SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly neuvottelee ratkaisun, jossa palkansaajien jotain työehtoa heikennetään. AKT:lle ei juuri mikään muutos käy. Piiraisen jyrkkä linja yllätti monet SAK:n liittojohtajat. Ilman AKT:ta yhteiskuntasopimus olisi voitu saada valmiiksi SAK:n palkkatarjouksen voimin. Nyt EK ei lähtökohtaisesti halua neuvotella palkoista.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat