Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomen euroedustajat ovat vielä epätietoisia yksityiskohdista Dublinin sopimuksen uudistamiseen

Politiikka
 
Lehtikuva ja Benjamin Suomela
Liisa Jaakonsaari, Heidi Hautala ja Jussi Halla-aho.
Liisa Jaakonsaari, Heidi Hautala ja Jussi Halla-aho. Kuva: Lehtikuva ja Benjamin Suomela

Suomen europarlamentaarikot olivat keskiviikkona vielä hyvin epätietoisia Financial Timesin uutisoimasta mahdollisesta uudistuksesta. Lehden mukaan tulevaisuudessa turvapaikanhakijoita ei enää palauteta Euroopan unionissa siihen jäsenmaahan, jossa he ovat ensi kertaa rekisteröineet.

Heidi Hautala (vihr) sanoo, että komissiolta odotetaan 2. maaliskuuta esitystä Dublinin asetuksen periaatteen tarkistamisesta eli turvapaikanhakijoita ei olisi välttämättä palautettava siihen EU:n jäsenmaahan, jossa he ovat ensi kertaa rekisteröityneet.

”Ehkä mahdollista esitystä ei voi pitää EU:n pakolaispolitiikan romuttamisena. Onhan tunnustettu tarve muuttaa Dublinin asetusta”, Hautala sanoo.

Hautalan käsityksen mukaan uudistukseen liittyisivät myös pysyvät kiintiöt eri maille.

”Komissio tulee todennäköisesti esittämään myös pysyvää kiintiöjärjestelmää.”

Vihreillä ei ole mitään huomautettavaa, mikäli esitys on tämän suuntainen.

”Me olemme kannattaneet pysyviä kiintiöitä aikaisemminkin.”

Vihreät suhtautuvat kuitenkin varauksellisesti sellaiseen aikeeseen, että pakolaisten mahdollista liikkumista EU-alueella rajoitettaisiin eli voitaisiin määrätä, että täytyy pysyä jossakin maassa.

FT uutisoi, että taakkaa siirrettäisiin pohjoiseen. Hautala muistuttaa, että se ei tarkoita Pohjoismaita. Tällaisia väärinkäsityksiä on ollut liikkeellä.

”Se tarkoittaa sitä, että taakkaa siirretään pois Kreikasta ja Italiasta. Tätä esitystähän pidetään jo Italian pääministerin suurena voittona.”

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho painottaa, että kyseessä on ilmeisesti komission virkamieslähteeltä vuotanut tieto.

”Kysymys on ilmeisesti työn alla olevasta esityksestä ja siitä vuotaneista tiedoista. Mitäänhän nyt ei ole tapahtumassa nopealla aikataululla.”

Halla-aho sanoo kuitenkin, että itse aihe on ollut esillä ainakin viimeisen vuoden.

”Dublin-järjestelmä on todettu kuolleeksi ja epäoikeudenmukaiseksi, mitä se tietenkin onkin.”

Asian kääntöpuoli on Halla-ahon mielestä siinä, että EU on pyrkinyt lähestymään pakolaiskriisiä taakanjakomalleilla.

”Jotta nämä voisivat edes teoriassa toimia, niin me tietenkin tarvitsemme Dublin-järjestelmän, jotta ihmiset rekisteröityisivät tullessaan EU-alueelle eivätkä hakeutuisi niihin muutamaan jäsenmaahan, jotka ovat heidän näkökulmastaan syystä tai toisesta kaikkein houkuttelevimpia.”

Perussuomalaisten kanta on se, että ratkaisu ei ole sen enempää taakanjako EU:n sisällä kuin nykyisessä Dublin-järjestelmässä pitäytyminenkään.

”Kaikki ymmärtävät sen, että ei ongelmaa voi sysätä pelkästään Kreikan ja Italian niskoille sen takia, että ne sattuvat sijaitsemaan EU:n ulkorajalla. Ratkaisun pitäisi lähteä siitä, että EU:lla olisi huomattavasti nykyistä tiukempi turvapaikka- ja siirtolaispolitiikka ja että meillä olisi toimivat palautusmekanismit.”

Halla-aho arvelee, että ehkä kriisi ei ole vielä riittävän paha, että tälle ajatukselle löytyisi laajaa poliittista tukea.

”Se päivä kyllä lähestyy.”

Halla-aho muistuttaa, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi muutama kuukausi sitten parlamentille, että ilman ulkorajavalvontaa meillä ei voi olla Schengen-järjestelmää. Schengenin sopimus säätelee ihmisten liikkuvuutta rajojen yli sopijamaiden välillä.

”Se että ulkorajavalvonta ja siirtolaisten rekisteröityminen ei tapahdu sääntöjen määräämällä tavalla, johtaa siihen, että Schengen-järjestelmä kaatuu omia aikojaan, kun jäsenmaa toisensa jälkeen toteaa sen, että EU ei niiden puolesta tule tätä akuuttia kriisiä ratkaisemaan”, Halla-aho sanoo.

Sdp:n euroedustaja Liisa Jaakonsaari huomauttaa, että Dublin-asetuksesta on ollut kiistaa pitkään. Dublinin sopimus on hänen mielestään ”teoriassa hyvä, mutta käytännössä epäonnistunut”.

”Suomikin on ollut sitä mieltä, että Dublin-asetusta pitää tiukasti noudattaa. Käytännössä on aivan mahdoton asia, että Italia, Malta ja Kreikka rekisteröisivät kaikki Afrikasta ja muualta tulijat.”

Jaakonsaari on sitä mieltä, että nyt Dublinin sopimusta pitäisi nyt mieluummin uudistaa kuin hylätä kokonaan.

Hän huomauttaa, että mitään yksityiskohtaista tietoa mahdollisesta uudistuksesta ei vielä ole. Hän oli kysynyt asiasta keskiviikkona myös komissaari Jyrki Kataiselta.

”Hän ei tiennyt tästä vielä yhtään mitään. Tämä on suunnitelma, joka on nyt tullut julkisuuteen.”

Ykkösasia Jaakonsaaren mukaan on se, että maahantulijat rekisteröidään siellä, mihin he tulevat. Silloin, kun se on mahdotonta, tulisivat eri maiden kiintiöt mukaan eli kuinka paljon kunkin maan pitäisi ottaa vastaan tulijoita.

”Mutta tässäkin on epäonnistuttu”, hän huomauttaa.

EU:n epäonnistuminen maahanmuuttopolitiikassa johtuu Jaakonsaaren mielestä siitä, että jäsenmaat eivät toteuta komission ja parlamentin hyväksymiä ohjelmia.

”Tämä on erittäin vaikea asia, johon pitää löytää myös uusia ratkaisuja. Muuten tästä ei tule mitään. Dublin-asetus ei vain yksinkertaisesti toimi. Se pitää Suomenkin hyväksyä.”

Jaakonsaaren mielestä nyt pitäisi ennakoida Venäjältä tulevien turvapaikanhakijoiden tilanne.

”Jotakin käsitystä pitäisi olla ja vaikuttaa keskusteluun pohjoisen Euroopan kyvystä ottaa vastaan tulijoita.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat