Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tarasti ehdottaa noin 12­500 henkilötyövuoden siirtämistä perustettaville itsehallintoalueille

Politiikka
 
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Lauri Tarasti luovuttaa ehdotuksensa itsehallintoalueiden tehtävistä tiistaina kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle.
Lauri Tarasti luovuttaa ehdotuksensa itsehallintoalueiden tehtävistä tiistaina kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Fakta

Uudenmaan pilkkomista on ehdotettu

 Itsehallintoalueita eli maakuntia on tulossa 18. Niiden pitäisi aloittaa vuoden 2019 alussa.

 Helsinki on ehdottanut yli 1,5 miljoonan asukkaan Uudenmaan jakamista kahtia. Näin itsehallintoalueita tulisi 19. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) ei ole innostunut pilkkomisesta.

 Alueista viidentoista vastuulla olisi myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Kolme maakunta järjestäisi sote-asiat yhdessä maakunnan kanssa.

Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarasti ehdottaa noin 12 500 henkilötyövuoden siirtämistä perustettaville itsehallintoalueille eli maakunnille, joiden pitäisi aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Määrässä ei ole mukana sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä.

”Voi sanoa, että noin 12 500 ihmisen työnantaja vaihtuu. Se on suuri määrä. Tämä on se iso kuva, joka ehdotuksestani nousee”, Tarasti kertoo.

Tarasti kuvaa virkojen ja tehtävien määrän henkilötyövuosina, joka tarkoittaa työaikaa, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa. Osa-aikaiset tehtävät on laskelmassa muutettu kokoaikaisiksi.

Tarasti muistuttaa, että varsinaiset päätökset tehdään myöhemmin.

”Tämä on nyt minun ehdotukseni, joka menee ensin hallituksen käsittelyyn.”

Hallituksen marraskuun alussa tekemän linjauksen mukaan maakuntien pohjalle perustettavilla itsehallintoalueille siirrettäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät, ely-keskusten alueiden- ja elinkeinoelämän kehittämistehtävät ja mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto.

Selvityshenkilöksi pyydetty Tarasti luovuttaa oman ehdotuksensa itsehallintoalueiden tehtävistä tiistaina kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk). Sote-asiat eivät kuuluneet Tarastin selvitykseen.

Tarasti kertoo saaneensa selvitystyön valmiiksi sunnuntaina kello 14. Hän myöntää, että urakka oli raskas.

”Näin valtavan jutun tekeminen kuudessa viikossa oli erinomaisen vaikea tehtävä. Olenkin rajoittanut tehtävää niin, että valtion keskusvirastojen tasolle en esitä mitään, vaikka joissakin ministeriöissä on niin toivottu. En ehdota yhdenkään uuden valtion viraston perustamista”, Tarasti sanoo.

Tarasti ei ole käsitellyt raportissaan esimerkiksi Liikennevirastoa tai sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa Valviraa.

Tarastin ehdottamista siirroista iso osa koskee pelastustointa, jossa työskentelee noin 5 000 henkilöä. Pelastustoimi on nykyään kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta.

”Meillä on noin 600 palokuntaa ja pelastusasemaa. Työntekijät siirtyvät kuntien palveluksesta maakuntien palvelukseen. Tilanne jatkuu sikäli ennallaan, että he jatkavat töitä totta kai entisillä asemillaan”, Tarasti selventää.

Pelastustoimen uudistukseen tähtäävä valmistelu on jo käynnistynyt sisäministeriössä.

Toinen suuri siirtyvä ryhmä, noin 3 000 henkilöä, työskentelee yritys-, elinkeino ja työvoimapalveluissa. Te-toimistoja on nykyään 15 ja niillä on noin 120 toimipaikkaa.

”Te-toimistot siirtyisivät kaikki maakuntien järjestämisvastuun piiriin. Maakunta sopii ehkä suurten kaupunkien, kaupunkiseutujen ja ehkä myöskin yksityisten tahojen kanssa, että ne ottavat hoitaakseen niin sanotun tuotantovastuun työvoimapalveluista”, Tarasti sanoo.

Kolmas suuri ryhmä työskentelee maataloushallinnossa, joka tulee uudistumaan kokonaan.

”Kunnista ja aluehallintovirastoista eli aveista siirrettäisiin valtaosa maataloushallinnon tehtävistä uusille maakunnille”, Tarasti sanoo.

Rakennusvalvonnan Tarasti siirtäisi kunnista maakuntien järjestämisvastuun piiriin, mutta päätös jäisi ilmeisesti kuntien vastuulle.

”Jos ne haluavat pitää rakennusvalvonnan, ne saisivat sen pitää”, muotoilee Tarasti.

Tarasti on kuitenkin laskenut maakunnille siirtyvään 12 500 henkilövuoteen myös rakennusvalvonnan.

Aluehallintovirastojen tehtäviä ei siirrettäisi mihinkään. Seitsemän avia on perustettu vuoden 2010 alussa yhdessä ely-keskusten kanssa. Avit korvasivat aikaisemmat lääninhallitukset.

Tarasti huomauttaa, että jos avit lakkautettaisiin, niiden tehtävät pitäisi siirtää johonkin muualle, esimerkiksi uuteen virastoon tai muihin virastoihin.

”Minä ehdotan, että avit jatkavat edelleenkin, mutta niille tulisi valtakunnallinen toimivalta. Ne olisivat yhtäaikaa valtakunnallisia ja alueellisia”, Tarasti sanoo.

Avit hoitavat lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Jokaisella avilla on tietty toimialue, johon kuuluu yksi tai usempi maakunta. Avien vastuualueita ovat peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, työsuojelu, ympäristöluvat, pelastustoimi ja varautuminen sekä opetus- ja kulttuuritoimi.

Uusille itsehallintoalueille eli maakunnille valitaan valtuustot vaaleilla. Eduskuntapuolueiden puoluesihteereiden työryhmä pohtii paraikaa vaalien järjestämistä. Jo aiemmin on sovittu, että itsehallintoaluevaalit järjestettäisiin vuodesta 2021 lähtien yhdessä kuntavaalien kanssa.

Ensimmäisten aluevaalien ajankohtaa ei kuitenkaan ole vielä päätetty. Kokoomuksen puoluesihteeri Minna Arve ehdotti joulukuussa, että vaihtoehto voisi olla kevään 2017 kuntavaalien lykkääminen loppuvuoteen 2017. Arven mielestä itsehallintoaluevaalit voitaisiin pitää samaan aikaan kuntavaalien kanssa.

HS kertoi tuolloin, että puoluesihteerit ovat erimielisiä ajankohdasta. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kannatti itsehallintoaluevaalien pitämistä samaan aikaan presidentinvaalien kanssa tammikuussa 2018. ”Presidentinvaaleja en sotkisi”, Arve sanoi

Myös oppositiopuolue vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen kannatti vaalien pitämistä presidentinvaalien yhteydessä.

Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen sanoi muun muassa Savon Sanomissa sunnuntaina, että keskusta olisi valmis kuntavaalien siirtoon lokakuulle 2017, jolloin voitaisiin valita myös itsehallintoalueiden eli maakuntien valtuustot. Keskustan puoluesihteeri on siis samalla kannalla kokoomuksen puoluesihteeri.

Tarastin selvitystyöhön vaalit eivät kuulu, mutta vaalilainsäädännön asiantuntijana hänellä on kanta asiaan.

”Minusta vaalit sopisivat parhaiten presidentinvaalien yhteyteen vuoden 2018 alussa”, hän sanoo.

Oikaisu 25.1. kello 19.55: Faktassa oli aiemmin mainittu, että Helsinki, Espoo ja Vantaa kannattaisivat Uudenmaan jakamista kahtia. Helsinki on tätä esittänyt mutta ei Vantaa ja Espoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat