Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Opetusministeriö aloittaa valinnaisemman lukion kokeilun: ”Edellinen tuntijakouudistus jäi laimeaksi”

Enintään 50 lukioon tulossa tuntijako, jossa opiskelija voi keskittyä vain osaan reaaliaineista.

Politiikka
 
Rio Gandara / HS
Nykyistä valinnaisemman lukion kokeiluluvat aiotaan laittaa pian hakuun.
Nykyistä valinnaisemman lukion kokeiluluvat aiotaan laittaa pian hakuun. Kuva: Rio Gandara / HS
Fakta

Kokeilu kestää kolme vuotta

 Lukiokokeilun on määrä alkaa syksyllä. Se kestää kolme vuotta ja voi saada kaksi vuotta lisäaikaa.

 Kokeiluluvat tulevat hakuun helmi–maaliskuussa.

 Mukaan valitaan enintään 50 eri kokoista lukiota.

 Valinnaisemman tuntijaon kokeilussa reaaliaineet jaetaan kahteen oppiaineryhmään, joissa on yhteensä 49 syventävää kurssia.

 Opiskelijan tulee valita vähintään yhdeksän syventävää kurssia kummastakin ryhmästä.

Ensi syksystä lähtien osa lukion aloittavista pääsee halutessaan testaamaan yksilöllistä opiskelua reaaliaineissa.

Kolmivuotiseen kokeiluun on määrä valita enintään 50 lukiota. Luvat tulevat hakuun helmi–maaliskuussa, kertoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) Helsingin Sanomien haastattelussa.

Pekka Elomaa
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Opetusministeriö käynnistää yhdessä Opetushallituksen kanssa Uusi lukio – uskalla kokeilla -ohjelman, joka ajanmukaistaa oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä. Opiskelijan kannalta iso muutos on nykyistä valinnaisempi tuntijako, jossa voi syventyä joihinkin reaaliaineisiin ja jättää osan väliin.

Kokeilu ajoittuu sikäli erikoiseen saumaan, että syksyllä tulevat voimaan myös edellisellä hallituskaudella uudistetut opetussuunnitelmat ja tuntijako, joissa muutokset jäivät lopulta vähäisiksi.

Esimerkiksi valinnaisuus ei lisääntynyt, vaan lukion yhteensä 75 kurssista yhä 47–51 on kaikille pakollisia. Uutena tulivat teemaopinnot.

”Edellinen tuntijakouudistus jäi perin laimeaksi, ja kentällä odotettiin rohkeampaa valinnaisuutta”, ministeri perustelee. Forssan yhteislyseon kasvatti on innostunut lukiosta, sillä hän tuli politiikkaan Lukiolaisten liiton kautta 15 vuotta sitten.

Kokeilutuntijaossa pakollisia kursseja on enää 32–37. Valinnaisuus toteutuu reaaliaineissa, jotka on jaettu kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat biologia, maantiede, fysiikka, kemia ja terveystieto. Toisen ryhmän aineita ovat filosofia, psykologia, historia, yhteiskuntaoppi ja uskonto/elämänkatsomustieto.

Pakollisia – ainakin yhden kurssin verran – aineista olisivat vain terveystieto ja uskonto tai elämänkatsomustieto, mikä johtuu siitä, että ne ovat lukiolaissa.

Opiskelijan tulisi opiskella kummastakin ryhmästä vähintään yhdeksän syventävää kurssia, joita yhteensä on 49.

Kun työryhmä ennen edellistä uudistusta ehdotti yhtenä vaihtoehtona laajaa valinnaisuutta, syntyi kiihkeä keskustelu yleissivistyksestä. Pahana pidettiin sitä, että lukion voisi käydä lukematta esimerkiksi historiaa tai yhteiskuntaoppia.

”Täytyy muistaa, että lukioon tulijoilla on takanaan peruskoulu, joka antaa erittäin laajan yleissivistyksen”, Grahn-Laasonen sanoo ja uskoo, etteivät opiskelijat käytännössä juuri jättäisi valitsematta esimerkiksi juuri historiaa.

”Kokeilu mahdollistaa, että saamme valinnoista kokemuksia, eikä tarvitse mennä mutulla”, Grahn-Laasonen toteaa.

”Ei yleissivistys ole pelkkää tietoa, vaan myös taitoa ajatella ja tehdä valintoja. Nuoria tulisi auttaa löytämään vahvuutensa ja rakentamaan oman polkunsa kohti jatko-opintoja”, Grahn-Laasonen sanoo ja haluaa siiloutuneen opiskelun tilalle lisää ainerajat ylittävää ilmiöpohjaista opiskelua.

Töölön yhteiskoulun lukion opinto-ohjaajan Riina Ståhlbergin mukaan 10–20 prosenttia koulun opiskelijoista tunnistaa niin hyvin omat vahvuutensa, että reilumpi syventyminen olisi mielekästä. Myös opiskelijat uskovat pystyvänsä valintoihin mutta epäilevät, että joillekin ne tuottaisivat tuskaa.

”Lukiota mainostettiin valinnaisena, mutta nyt joudun opiskelemaan psykologiaa, kemiaa ja fysiikkaa, vaikka niistä ei ole minulle mitään hyötyä”, puuskahtaa lakimieheksi mielivä Antti Ahonen.

”Sopisi kyllä minulle, mutta on vähän liian löysä. Voisi jäädä aineita kokeilematta, mikä veisi yleissivistystä”, arvioi Nuutti Arvilommi kokeilumallia.

Oikaisu 31.1. Kello 7.30: Korjattu Sanni Grahn-Laasosen virkanimike kuvatekstissä. Grahn-Laasonen on opetusministeri, ei ympäristöministeri.

Rio Gandara / HS
Inez Antturi (vas.), Nuutti Arvilommi, Dorota Osinska, Antti Ahonen ja Otto Jalas Töölön yhteiskoulun lukiossa. Edessä selin opinto-ohjaaja Riina Ståhlberg, jonka mukaan lukiolaiset ovat ehdottomasti sen ikäisiä, että ainakin osa pystyy tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja syventymään joihinkin aineisiin. Dorota Osinska uskoo, että osaisi itse valita aineita, jota edistäisivät haavetta opiskella joskus kauppateiteitä ulkomailla: ”En tykkää esimerkiksi fysiikasta.”
Inez Antturi (vas.), Nuutti Arvilommi, Dorota Osinska, Antti Ahonen ja Otto Jalas Töölön yhteiskoulun lukiossa. Edessä selin opinto-ohjaaja Riina Ståhlberg, jonka mukaan lukiolaiset ovat ehdottomasti sen ikäisiä, että ainakin osa pystyy tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja syventymään joihinkin aineisiin. Dorota Osinska uskoo, että osaisi itse valita aineita, jota edistäisivät haavetta opiskella joskus kauppateiteitä ulkomailla: ”En tykkää esimerkiksi fysiikasta.”
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat