Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kenelle presidentti Niinistö puhui?

Niinistö peräsi puheessaan ennen kaikkea yhteistä eurooppalaista ratkaisua pakolaisongelmaan, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esimies Piia Elonen.

Politiikka
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/c40a8839ae3f5d5fcef1f662d405fc2faba39712-2429961-niiniston_puhe_voxpopFIX_10.jpg
Presidentti kutitteli kansalaisten tuntoja
Mitä jäi kansalle käteen presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaispuheesta? Toimittaja, leikkaus: Heidi Lämsä, kuvaus: Esa Syväkuru

Valtionpäivien avajaiset on juhlallinen seremonia, jossa voi pitää seremoniallisen puheen.

Presidentti Sauli Niinistö halusi kuitenkin käyttää valtakunnan ykkösareenan ihan oikeaan puheeseen, jossa otetaan myös kantaa. Jos Niinistö halusi herättää keskustelua, hän todellakin onnistui.

Suuri yleisö ehkä hätkähti, mutta presidentin sekä maan hallituksen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa Niinistö on pitänyt saman puheen useita kertoja. Tai ainakin pitänyt teemaa vahvasti esillä jokaisessa kokouksessa pitkin syksyä.

Mutta kenelle presidentti Niinistö tällä kertaa puheensa osoitti?

Totta kai kansanedustajille. He istuivat Finlandia-talon salissa kuuntelemassa. Ja heillä on valta päättää Suomen maahanmuuttopolitiikasta.

Totta kai Suomen kansalle. Aina kun tasavallan presidentti puhuu, puhe on tarkoitettu kaikkien suomalaisten korville.

Osa kuulijoista on tulkinnut, että maan sisäpuoliskon lisäksi Niinistö lähetti viestiä myös Venäjälle etenkin puhuessaan nopeista käännytyksistä.

Jos katsoo tarkkaan, voi ajatella, että Niinistön puhe oli tarkoitettu myös erilaisille oikeusoppineille ja perustuslakiasiantuntijoille ja kansainvälisen oikeuden tuntijoille.

Puheessaan Niinistö sanoi turvapaikanhakijoiden tulon rajoittamisesta näin: ”Useimpia, ellei lähes kaikkia, rajoitustoimia on epäilty kansainvälisen oikeuden ja sopimusten vastaiseksi. Siitä seuraa, ettei voida tehdä sitä, mitä välttämättä monien mielestä pitäisi tehdä.”

”On epäilty.” Kuka epäilee? Yleensä juuri kansainvälisen oikeuden ja sopimusten asiantuntijat, perustuslakiasiantuntijat. Osin samat ihmiset, joita myös pääministeri Juha Sipilä (kesk) on arvostellut siitä, että kaikelle sanotaan ei, mutta toisaalta ei haluta auttaa etsimään sopivia ratkaisuja. Sipilä on puhunut yritysten kilpailukyvyn kohentamisesta, Niinistö nyt turvapaikanhakijoiden tulon rajaamisesta.

Toisin sanoen, jos sopimuksia voisi tulkita jotenkin väljemmin, voitaisiin myös tehdä tarvittavia toimenpiteitä – ja Niinistön mukaan maahanmuutossa sellaisia, joita monien mielestä pitäisi peräti välttämättä tehdä. Yleistä tahtoa siis olisi toimia, mutta joidenkin epäilyt ovat tiellä.

”Kuulemme paljon puheita siitä, miten rajat pitää sulkea, tai ainakin rajoittaa tulijoiden määrää ja etenkin palauttaa takaisin heti kaikki ne, jotka pahaa tekevät. Ja moni on ihan samaa mieltä ja ihmettelee, miksei näin jo ole tehty”, Niinistö kysyy.

Vastaukseksi hän löytää kansainväliset sopimukset, EU-direktiivit ja kansalliset lait.

Niinistön pääviesti ei kuitenkaan ole, että Suomen pitäisi yksin ryhtyä kapinoimaan ja välittää piut paut kansainvälisistä sopimuksista. Toisaalta monessa maassa jo kolkutellaan näiden sopimusten rajoja tai peräti rymistellään yli. On puhuttu muurien pystyttämisestä Unkariin ja omaisuuden takavarikoimisesta Tanskassa.

Niinistö hakee ennen kaikkea jonkinlaista yhteistä eurooppalaista ratkaisua. Ehkä yhteistä tulkintaa sopimuksista? Presidentti itsekin nimittäin toteaa, että itse sopimusten muuttaminen on pitkä tie eikä auta tähän hätään.

Puheen ydinviesti kiteytyy tähän kohtaan:

”Eurooppa hakee edelleen tasapainon ratkaisua. Nyt monet hallitukset tekevät sitä omin päin, ja vain kohdaltaan tai uhitellakseen ja pelotellakseen. Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita. Siitähän noissa kansallisissa ehdotuksissa on enimmäkseen kyse.”

Kuka on se joku, jonka tilanne on tunnustettava?

Asia on eurooppalaisten poliitikkojen käsissä.

Lue tämän linkin takaa presidentti Niinistön puhe kokonaisuudessaan.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/6d0c9d9d125143fe91181d105e4771f0d911e960-2427427-niniiston_puhe_klippi_0302_10.jpg
Niinistö: Eurooppa ei pitkään kestä hallitsematonta kansainvaellusta
Presidentti Sauli Niinistö puhui valtiopäivien avajaisissa pakolaiskriisistä. Hän sanoi, että kriisissä ei ole hyviä vaihtoehtoja: Kuva: Ilta-Sanomat / ISTV.
Jukka Gröndahl / HS
Eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuivat keskiviikkona valtiopäivien avajaisissa Finlandia-talolla.
Eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuivat keskiviikkona valtiopäivien avajaisissa Finlandia-talolla.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat