Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS kävi läpi presidentin puheita: maahanmuutto on Niinistölle konfliktin lähde

Reilun puolen vuoden aikana presidentti Sauli Niinistön huoli Suomen maahanmuuton hallinnan voimavaroista on kasvanut koko ajan suuremmaksi ja empatia on haalistunut. Maahanmuutto nousi suureksi teemaksi Niinistön kauden puheissa vasta loppukesästä.

Politiikka
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/c40a8839ae3f5d5fcef1f662d405fc2faba39712-2429961-niiniston_puhe_voxpopFIX_10.jpg
Presidentti kutitteli kansalaisten tuntoja
Mitä jäi kansalle käteen presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaispuheesta? Toimittaja, leikkaus: Heidi Lämsä, kuvaus: Esa Syväkuru

Päättäjien puheet Suomessa ja muualla Euroopassa ovat koventuneet ja kylmenneet pakolaistilanteen kriisiytyessä. Pragmaattisuus ja realismi ovat ajaneet idealismin ja humanismin edelle.

Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön puheissa turvapaikanhakijat näyttäytyivät ensin uhreina Välimerellä. Ukrainan kriisi sai kuitenkin ulkopoliittisista ongelmista huomattavasti suuremman roolin kuin esimerkiksi Syyrian sota.

Puhuessaan edellisen kerran valtiopäivien avajaisissa pian eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa Niinistö korosti vielä avoimuutta ja epäitsekkyyttä:

”Suomeen mahtuu kyllä monenlaista elämäntapaa ja olosuhdetta, monta kulttuuriakin. Mutta kaikkea meille ei mahdu. Itsekkyyden tai ylemmyydentunteen kulttuuri – niihin meillä ei ole varaa”, hän totesi.

Turvapaikanhakijat tekivät todellisen läpimurron presidentin puheisiin vasta viime elokuussa suurlähettiläspäivillä. Presidentti Niinistö lähestyi turvapaikanhakijoiden määrän kasvua konfliktin kautta:

”Eurooppa vetää puoleensa niin vainottuja kuin yksinkertaisesti parempaa elämää etsiviä. Tässä kysymyksessä olemme ristiriidan edessä. Sivistyskansan inhimillisyys ja kunnia vaativat, että näitä ihmisiä autetaan. Toisaalta tiedämme, että Lähi-idän ja Afrikan epävakautta ei voida hoitaa siirtämällä yhä suurempi osa väestöä Eurooppaan.”

Hän lausui jo tuolloin synkeän ennusteen EU:n kyvystä hoitaa pakolaiskriisiä.

”Voi kysyä, kestääkö esimerkiksi Schengen-järjestelmä mitä tahansa? Vapaa liikkuvuus ei voi olla hallitsematonta liikkuvuutta. Luulenpa, että ellei Euroopalla ole haasteeseen yhteiskuntien ja kansalaismielipiteen kannalta kestäviä yhteisiä vastauksia, alkaa ajan oloon tulla yhä enemmän kansallisia vastauksia.”

Kansainvälisissä tapahtumissa presidentti maustaa puheitaan tavallista enemmän empatialla. YK:n yleiskokouksessa viime syyskuussa Niinistö muistutti, että raskaimman taakan pakolaiskriisistä kantavat pääasiassa kriisialueiden naapurivaltiot.

”Auttamatta jättäminen ei ole meille vaihtoehto. Meidän on kuitenkin löydettävä tehokkaampia ja kestävämpiä keinoja auttaa hädänalaisia. Kansainvälisen yhteisön on nyt näytettävä että me välitämme.”

Juhlistaessaan joulukuussa Suomen 60:ttä vuotta YK:n jäsenenä Niinistö muisteli, kuinka Suomi itse oli aikoinaan avunsaajamaa.

”Toisen maailmansodan jälkeen suomalaislapset saivat 50 000 paria kenkiä Unicefiltä, mikä mahdollisti heidän koulumatkansa talvisisin. Muutama vuosi myöhemmin Suomi antoi ensimmäisen lahjoituksensa auttaakseen muiden maiden lapsia.”

Hän myös totesi, että on helppo ymmärtää, miksi ihmiset pakenevat Isisin aiheuttamaa terrorismin uhkaa ja peräänkuulutti uusia keinoja pakolaistilanteen hallitsemiseksi.

Uuden vuoden puheessaan vuonna 2016 Niinistö alkoi korostaa sitä, etteivät kaikki turvapaikanhakijat ole aidosti hädänalaisia.

”Pakolaisuuden luonnekin on muuttunut: liikkeelle lähdetään muualtakin kuin hädän keskeltä. Pakolaisuus ja kansainvaellus kulkevat nyt käsi kädessä kohti Eurooppaa.”

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan nykyisen kriisin pääsyyt ovat nimenomaan väkivaltaiset konfliktit, jotka ovat ajaneet noin 60 miljoonaa ihmistä kodeistaan. Näistä ihmisistä noin kolmannes on joutunut pakenemaan kotimaastaan.

Presidentti Niinistö totesi, että paremman elintason etsiminen on inhimillistä. Hän myös varoitti, että kaikki tulijat eivät saavu Suomeen ”hyvin aikein”.

”Joillakin on terrorismitaustaa ja jotkut tekevät muuta pahaa. Muutaman harvan taustat ja teot luovat aiheetonta epäluuloa kaikkia maahantulijoita kohtaan.”

Niinistön keskiviikkoinen puhe valtiopäivien avajaisissa on tähän astisista ylivoimaisesti kriittisimmin maahanmuuttoon suhtautuva.

Niinistö on aiemminkin nostanut esille sen, kuinka Euroopan rakenteet vaarantuvat suuren pakolaiskriisin vuoksi.

Kansainvälisten sopimusten haastaminen oli kuitenkin uutta. Tavallisesti Niinistö on korostanut eurooppalaisia arvoja ja ihmisoikeuksista kiinnipitämistä. Nyt kansainväliset sopimukset vaikuttivat presidentin puheessa naiiveilta ja idealistisilta.

”On tehty kansainvälisiä sopimuksia, EU-direktiivejä ja kansallisia lakeja, ja on ajateltu kauniisti ja oikein – että kaikkia hädässä olevia autetaan.”

”Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.”

Presidentin mukaan ”Eurooppa ei pitkään enää kestä hallitsematonta kansainvaellusta”.

”Sietorajan ylittyminen romahduttaa arvojärjestelmäämme. Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa.”

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/6d0c9d9d125143fe91181d105e4771f0d911e960-2427427-niniiston_puhe_klippi_0302_10.jpg
Niinistö: Eurooppa ei pitkään kestä hallitsematonta kansainvaellusta
Presidentti Sauli Niinistö puhui valtiopäivien avajaisissa pakolaiskriisistä. Hän sanoi, että kriisissä ei ole hyviä vaihtoehtoja: Kuva: Ilta-Sanomat / ISTV.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat