Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sotilaallinen apu ulkomaille mahdollistumassa – Soini: ”Emme ole luomassa avunannon automaattia”

Ruotsin sukellusvenejahti ja Pariisin terrori-iskut havahduttivat Suomen uudistamaan lainsäädäntöä.

Politiikka
 
Soini: ”Emme ole luomassa mitään avunannon automaattia”
Soini: ”Emme ole luomassa mitään avunannon automaattia”
Ulkoministeri Timo Soini (ps) vakuuttaa, ettei ehdotettu avunantolaki tarkoita, että suomalaissotilaita lähetettäisiin laajamittaisesti ulkomaille. Päätös sotilaallisen avun antamisesta säilyisi Suomen käsissä. Toimittajana Karoliina Liimatainen.

Suomeen on syntymässä uusi kansainvälistä avunantoa koskeva laki, joka mahdollistaisi sotilaallisen avun Suomen rajojen ulkopuolelle.

Ulkoministeri Timo Soini (ps) vakuuttaa, ettei ehdotettu avunantolaki tarkoita, että suomalaissotilaita lähetettäisiin laajamittaisesti ulkomaille. Päätös sotilaallisen avun antamisesta säilyisi Suomen käsissä.

”Lain päätarkoitus on, että Suomella ei olisi enää lainsäädännöllisiä esteitä antaa tai vastaanottaa apua. Tässä ei ole kyse järjestelystä, jossa suomalaisia sotilaita oltaisiin laajamittaisesti lähettämässä jonnekin. Emme ole luomassa mitään automaattia, että olisi velvollisuus tehdä niin tai näin”, hän kertoo HS:lle.

Ulkoministeriön asettama työryhmä esittää avunantolakia, joka asettaisi säännöt, sille miten Suomi voi vastata muiden maiden avunpyyntöihin ja miten pyytää tarvittaessa itse apua. Tarkoituksena on, että laki selkeyttäisi myös päätöksentekoketjua.

Ulkoministeriö asetti työryhmän maaliskuussa 2015 pian sen jälkeen, kun Suomessa havahduttiin lainsäädännön rajoituksiin Ruotsin sukellusvenejahdin yhteydessä. Nykyinen laki kieltää sotilaallisen avunannon Suomen rajojen ulkopuolella.

Pariisin marraskuisten terrori-iskujen jouduttamana työryhmä toimi rivakasti. Heillä olisi ollut aikaa toukokuuhun asti, mutta ryhmä saikin työnsä päätökseen jo nyt. Yli satasivuinen mietintö luovutettiin ulkoministeri Soinille perjantaina.

Puolustus- ja sisäministeriö tekevät vielä avunantolakiin liittyvät toimialakohtaiset esitykset. Koko lakipaketti on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn huhtikuussa.

Kiireelle on hyvä syy.

”Meillä on ollut selvä tarve jo Lissabonin sopimuksen solmimisesta vuodesta 2009 lähtien saada Suomen lait sille tasolle, että ne vastaavat muuttuvan maailman haasteita”, Soini toteaa.

Ulkoministeri ei vielä suostu arvioimaan, olisiko ulkomailla taisteleminen suomalaissotilaille vapaaehtoista vai olisiko laki velvoittava silloin.

”Lähdemme siitä, että varusmiehet toimivat kotimaassa ja kantahenkilökunnalle kaikki osallistuminen on ollut vapaaehtoista. Nyt täytyy katsoa, millaiseksi tämä laki muotoutuu.”

Hän muistuttaa, että kysymys ei ole pelkästä avunannosta. Kriisitilanteessa myös Suomi voisi jatkossa pyytää jopa sotilaallista apua muilta kumppanimailtaan.

”Laki muuttuu myös siltä osin, että jos Suomi apua tarvitsee, niin se voi sitä myös saada – esimerkiksi Ruotsilta. Tällä hetkellä se ei olisi mahdollista.”

Hän ei suostu spekuloimaan, millaisessa tilanteessa Suomi voisi pyytää apua ulkomailta.

”En halua maalata piruja seinille. Tämä on varautumista, jota vastuulliset päättäjät tekevät. Meillä täytyy olla työkalupakissa riittävästi keinoja.”

Työryhmä ehdottaa, että päätöksen avusta saisi tehdä tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto. Käytännössä avunannon avaimet olisivat nykyisellä kokoonpanolla presidentti Sauli Niinistön ja Juha Sipilän (kesk) hallituksen käsissä. Presidentti ja valtioneuvosto tekisivät päätökset yhteistyössä.

Niinistö tai Sipilän hallitus ei pystyisi omavaltaisesti päättämään sotilaiden lähettämisestä ulkomaille. Jos avunpyyntöön vastaaminen vaatii sotilaallisia voimakeinoja, myös eduskunta osallistuu päätöksentekoon.

Työryhmä tosin ehdottaa, että lakiin sisältyisi kiireellisyysmenettely. Se tarkoittaa, että poikkeuksellisen vakavissa tilanteissa, kuten välittömästi uhkaavien terrori-iskujen tapauksessa, tavallisesta päätöksentekoketjusta voitaisiin poiketa. Pikareitti olisi käytössä vain EU- ja Pohjoismaiden kanssa.

Ehdotetulla lailla on kaksi päätarkoitusta: Ensinnäkin se päivittäisi Suomen lainsäädännön niin, että Suomi voisi vastata EU:n yhteisvastuulausekkeen tai keskinäisten sopimusten mukaisiin avunpyyntöihin joustavasti ja ilman epäselvyyksiä. Toiseksi laki mahdollistaisi sotilaallisen avun lähettämisen muissakin kuin kriisinhallintatilanteissa.

Avunannon sotkuisuus tuli ilmi viimeistään lokakuussa 2014, kun ruotsalaiset jahtasivat tuntematonta sukellusvenettä Tukholman ulkosaaristossa. Tuolloin pohdittiin, voisiko Suomi auttaa länsinaapuriaan etsinnöissä, jos Ruotsi esittäisi avunpyynnön.

Selvisi, että sukellusvenejahdissa auttaminen ei olisi onnistunut Suomen puutteellisen lainsäädännön vuoksi. Suomen olisi nykyäänkin pakko kieltäytyä Ruotsin avunpyynnöstä, vaikka päättäjät puhuvatkin kauniisti puolustusyhteistyön vahvistamisesta länsinaapurin kanssa.

Marraskuussa, Pariisin terrori-iskujen jälkeen Suomen lainsäädännön rajoittuneisuus nousi uudemman kerran esille. Ranskasta tuli tuolloin ensimmäinen jäsenvaltio, joka vetosi EU:n turvatakuisiin, jotka velvoittavat muut maat auttamaan avuntarvitsijamaata ”kaikin mahdollisin keinoin”.

Ranska halusi apua Isis-terroriryhmän vastaiseen taisteluun Irakissa ja Syyriassa sekä tukea muissa operaatioissa, jotta se voisi vapauttaa omia joukkojaan vaikkapa kotimaassa esiintyvän terrorismin torjumiseen.

Muun muassa puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) totesi, että Suomi voi tarjota Ranskalle viranomaisyhteistyötä, kuten poliisiapua, mutta ei sotilaallista tukea.

Suomi ilmoitti lopulta kasvattavansa suomalaissotilaiden määrää YK:n Malin-operaatiossa ja Isisin-vastaisen liittouman sotilaskoulutusoperaatiossa Pohjois-Irakissa.

Uusi avunantolaki mahdollistaisi Suomen osallistumisen terrorismin torjuntaan tarvittaessa suoraan sotilaallisin keinoin.

Esa Syväkuru / HS
Puolustusvoimien U-700 -luokan maihinnousuvene Raaseporissa viime kesänä.
Puolustusvoimien U-700 -luokan maihinnousuvene Raaseporissa viime kesänä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat