Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yhteiskuntasopimus nytkähti eteenpäin: Palkansaajapuoli saamassa haluamansa – Olli Rehn uskoo pikaiseen sopuun

Järjestöt kiittelevät hallituksen linjausta siitä, että ensisijainen keino edetä paikallisessa sopimisessa on työehtosopimusten eikä lain kautta.

Politiikka
 
Antti Aimo-Koivisto
Paikallisesta sopimisesta on neuvoteltu etenkin Jari Lindströmin (ps), Olli Rehn (kesk) ja Petteri Orpon (kok) johdolla.
Paikallisesta sopimisesta on neuvoteltu etenkin Jari Lindströmin (ps), Olli Rehn (kesk) ja Petteri Orpon (kok) johdolla. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Hallitus on saanut valmiiksi linjauksensa paikallisesta sopimisesta. Hallitus informoi työmarkkinajärjestöjä linjauksesta aamulla.

Hallitus kertoi työmarkkinajärjestöille, että paikallista sopimista edistetään työehtosopimusten kautta, mutta sitä täydennetään lainsäädännöllä.

Tavoitteena on yhdistelmä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksissa soveltamista eli vuorovaikutteinen prosessi, kertoi elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) Helsingin Sanomille.

Rehnin mukaan nyt on tarkoitus katsoa touko–kesäkuulle, miten kattavasti työehtosopimusneuvotteluiden pohjalta on edetty. Sen jälkeen arvioidaan lainsäädännön tarve, minkä takia myös paikallista sopimista pohtivan, ylijohtaja Pekka Timosen johtaman kolmikantatyöryhmän määräaikaa jatketaan alkuperäisestä maaliskuusta kesäkuuhun.

Hallituksen mukaan ratkaisun paikallisesta sopimisesta pitää sisältää viisi osaa.

Ensinnäkin järjestäytymättömät työnantajat on saatettava samalle viivalle kuin järjestäytyneet koskien sekä oikeuksia että velvollisuuksia.

Paikallisesti tulee pystyä sopimaan työajoista sekä palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista.

Myös selviytymislauseke, josta käytetään myös nimitystä kriisilauseke, on määriteltävä sellaisia tilanteita varten, jolloin yritys kohtaa erityisen vaikeita haasteita. Lausekkeen myötä esimerkiksi palkkoja voitaisiin alentaa irtisanomisten välttämiseksi.

Henkilöstön edustus ja tiedonsaanti on turvattava yrityksen hallinnossa.

Viidentenä kohtana hallituksen luettelossa on se, että lopullisen päätösvallan paikallisesta sopimisesta tulee olla työpaikoilla.

Paikallisen sopimisen linjaus on ratkaisevan tärkeä, sillä se liittyy suoraan pääministeri Juha Sipilän (kesk) haluamaan yhteiskuntasopimukseen.

Rehnin mukaan neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta eli kilpailukykypaketista ovat edenneet ripeästi. Tärkeää on myös maltillinen palkkaratkaisu sekä paikallinen sopiminen ja henkilöstön aseman turvaaminen. Esillä on ollut vahvasti sekin vaihtoehto, että työmarkkinaneuvotteluihin tulisi osaksi myös ensi vuoden palkkaratkaisu, joka pohjautuisi nollalinjaan.

”Olennaista on nyt hallituksen kannalta se, että työmarkkinajärjestöt pääsevät keskenään keskustelemaan paikallisesta sopimisesta ja toivottavasti myös onnistuneeseen ratkaisuun”, Rehn sanoi.

”Ei saatu tammikuun kihlausta, mutta ehkä helmikuun järkiliitto”, Rehn kuvaili toiveikkuuttaan siitä että yhteiskuntasopimus syntyy pian.

Työmarkkinakeskusjärjestöt kiittelivät hallituksen linjausta tuoreeltaan. Pettyneimpiä oltiin Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pitää luonnollisena paikallisen sopimisen neuvottelujen siirtymistä myös työmarkkinapöytään.

”Työehtosopimus on oikea paikka paikallisesta sopimisen sisällöstä neuvottelemiselle ja sen kehittämiselle. Samalla paikallinen sopiminen on osa työehtoihin liittyviä sopimusneuvotteluja, jota se on ollut tähänkin asti”, Lyly arvioi tiedotteessa.

Lyly arvioi, että hallituksen ilmoitus selkeyttää ja edesauttaa parhaillaan käytäviä työmarkkinaneuvotteluja.

KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pitää hallituksen linjausta paikallisesta sopimisesta hyvänä tiekarttana edetä neuvotteluissa. Linjaus selkeyttää hallituksen tavoitteita ja antaa työmarkkinaosapuolille raamit edetä paikallisen sopimisen edistämisessä parhaillaan käytävissä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa.

Suomen Yrittäjät korostaa, että vastuu paikallisesta sopimisesta on nyt hallituksella. SY:n työvaliokunnnan mukaan uutta vaihetta ei saa käyttää paikallisen sopimisen laajentamisen vesittämiseen.

”Hallitus vahvisti pitävänsä kiinni aiemmista kunnianhimoisista tavoitteistaan”, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Työmarkkinajärjestöillä on nyt yrittäjien mukaan edessään merkittävä tehtävä erittäin tiukassa aikataulussa. ”Muutamassa kuukaudessa on tehtävä työehtosopimuksiin muutokset, joita ei ole pystytty tekemään kymmenien vuosien aikana”, Mäkynen huomauttaa.

Tärkeää Mäkysen mukaan on myös yksiselitteinen linjaus siitä, että lopullinen päätösvalta sopimisesta on työpaikoilla. ”Ei riitä, että sopiminen yleistyy joillakin aloilla, vaan kaikille työpaikoille on saatava riittävän laajat mahdollisuudet sopia työehtosopimuksesta poiketen”, Mäkynen sanoo tiedotteessa.

”Elinkeinoelämän keskusliiton toive paikallisen sopimisen edistämisessä oli ensisijaisesti lakitie, jotta se leviäisi”, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies Helsingin Sanomille. Häkämiehen mukaan hallituksen ratkaisu on nyt realiteeetti, jonka kanssa voidaan elää, koska se mahdollistaa yhteiskuntasopimuksen synnyn.

Häkämies muistuttaa myös, että edelleen on olemassa lainsäädännön perälauta, jollei kolmessa kuukaudessa päästä aitoihin tuloksiin. Häkämiehen mukaan paikallisen sopimisen edistäminen on myös yhä selkeästi kolmikantainen hallituksen prosessi eli se ei täysin ole siirtynyt työmarkkinapöytään.

EK tähtää yhä myös liittokierrokseen eikä liputa ensi vuodelle solmittavan keskitetyn nollalinjan palkkaratkaisun puolesta, Häkämies sanoo.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK arvioi, että työmarkkinaneuvotteluissa on lähiviikkoina ratkaisun paikat. Keskiviikkona kokoontunut järjestön hallitus kuitenkin painottaa, että kokonaisuuden kannalta on keskeistä se, miten paikallisen sopimisen edistämistä koskevat neuvottelut etenevät.

”STTK:n lähtökohta on, että paikallista sopimista kehitetään jatkossakin työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Maan hallituksen tuore linjaus on tässä mielessä hyvä”, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää.

”Vaikka työmarkkinaneuvottelut ja paikallinen sopiminen ovat erillisiä asioita, ne kulkevat kuitenkin käsikädessä, ja nyt mandaatti neuvotella niistä on työmarkkinajärjestöillä”, Palola sanoo. Palola uskoo, että työmarkkinaratkaisu syntyy helmikuussa.

Myös Akava pitää hyvänä hallituksen linjausta siitä, että työ- ja virkaehtosopimusten ensisijaisuutta korostetaan paikallisessa sopimisessa.

”Hallituksen linjaus edistää työmarkkinaratkaisun syntymistä voi jopa nopeuttaa neuvotteluita. Nyt paikallista sopimista voidaan aidosti edistää tavalla, joka toimii parhaiten myös käytännössä eli työpaikoilla. Lailla määrätty malli olisi jähmettänyt nykyisetkin hyvät paikallisen sopimisen käytännöt, eikä se toisi lainkaan uusia toimivia malleja”, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder tiedotteessa.

Akavalla on valmius neuvotella myös siitä, millä tavalla työ- ja virkaehtosopimusten joustomahdollisuudet voidaan ottaa käyttöön järjestäytymättömissä yrityksissä.

”Luonnollisesti tämä edellyttää sitä, että henkilöstöedustus, tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet turvataan samassa laajuudessa kuin järjestäytyneissä yrityksissä”, sanoo johtaja Maria Löfgren.

Akavan edellytyksenä on, että kiistatilanteissa turvataan työntekijöiden kannan huomioiminen työpaikoilla.

Paikallinen sopiminen tarkoittaa työehdoista sopimista yrityksissä, ei valtakunnallisesti liittotasolla. Yhteiskuntasopimuksen tarkoitus on puolestaan parantaa yritysten kilpailukykyä alentamalla yritysten kustannuksia. Palkansaajille se tarkoittaa heikennyksiä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat