Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hallituksen aie kieltää ulkoistukset lailla ihmetyttää kunnissa – ”Miksi toimitaan näin rajulla tavalla”

Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja pitää outona, että kunnat eivät saisi tehdä mitään sote-uudistusta odotellessaan.

Politiikka
 
Pentti Vänskä
Lääkäri Tapio Hämäläinen tutki Matti Hirvosta ajokorttia varten Rääkkylässä tammikuussa 2015.
Lääkäri Tapio Hämäläinen tutki Matti Hirvosta ajokorttia varten Rääkkylässä tammikuussa 2015. Kuva: Pentti Vänskä
Fakta

Attendolla eniten kokonaisulkoistuksia

 Yksityisistä yrityksistä Attendo on tehnyt kuntien kanssa eniten ulkoistuksia. Sillä on sopimukset Rääkkylän, Puolangan, Tohmajärven, Kärsämäen, Pyhtään ja Sysmän kanssa.

 Pihlajalinnalla on yhteisyritykset Mänttä-Vilppulan ja Jämsän sekä kuusiokuntien eli Alavuden, Ähtärin ja Kuortaneen kanssa. Soini liittyy mukaan ensi vuoden alusta.

 Pihlajalinna on tehnyt kokonaisulkoistukset myös Kihniössä ja Parkanossa.

 Rantasalmi on ulkoistanut soten Suomen Terveystalolle, Siikalatva Mehiläiselle ja Posio Coronarialle.

Sosiaali- ja terveyspalveluitaan ulkoistaneiden Mänttä-Vilppulan, Tohmajärven ja Ähtärin kunnanjohtajat ihmettelevät hallituksen aikeita rajoittaa väliaikaisella lailla sote-ulkoistuksia.

Hallitus aikoo myös rajoittaa suuria investointeja, esimerkiksi sairaaloiden laajennuksia. Hallitus ilmoitti asiasta helmikuun alussa ja kertoi pyrkivänsä antamaan siitä lakiesityksen eduskunnalle mahdollisimman pian.

Koska laki on määräaikainen, se ei törmänne perustuslakiin, vaikka siinä puututaan kuntien itsehallintoon.

Kunnanjohtajien mielestä ainakin heidän johtamissaan kunnissa niin sanottu kokonaisulkoistus eli kaikkien sote-palveluiden siirtäminen yksityiselle toimijalle on säästänyt merkittävästi kunnan rahoja.

”Miksi toimitaan näin rajulla tavalla?” kysyy Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

”Pidän ihmeellisenä että ulkoistuksia rajoitetaan, kun sote-uudistus on näin pitkissä kantimissa. Oletetaanko, että kunnat eivät tee nyt mitään? Jos valtio säätää sote-lain, joka taas torppaantuu perustuslakivaliokunnassa, niin montako vuotta on taas menetetty?” Sirviö sanoo.

Kunnanjohtajat olivat puhujina Terveyspalvelualan liiton tilaisuudessa. Liitto edustaa yksityisiä toimijoita eli muun muassa Attendoa, Mehiläistä ja Pihlajalinnaa, jotka ovat tehneet kuntien kanssa pitkiä ulkoistamissopimuksia. Pihlajalinnan pörssikurssi laski heti, kun tieto hallituksen lakihankkeesta uutisoitiin.

Sirviön johtamassa Mänttä-Vilppulassa sote on ulkoistettu Pihlajalinnalle.

”Alueille pitäisi antaa itse keinot päästä tavoitteisiin. Miksi ei anneta mahdollisuutta haastaa ja sparrata julkista toimijaa laadussa, kustannustehokkuudessa ja vaikuttavuudessa”, sanoo Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.

Pienimäen mukaan Ähtäri teki kokonaisulkoistuksen yhdessä Alavuden ja Kuortaneen kanssa, koska kunta halusi säilyttää soten työpaikat ja lähipalvelut. Kaupungista on menetetty jo Kela, te-toimisto ja verotoimisto, ja pelkona oli myös oman terveysaseman lopetus.

Tohmajärven kunnanjohtajan Olli Riikosen mukaan Tohmajärven sote-menojen kasvu on ollut hyvin hillittyä Attendolle tehdyn kokonaisulkoistuksen jälkeen. Ensimmäisenä ulkoistusvuonna säästö oli 1,4 miljoonaa euroa, mikä Tohmajärvellä vastaa kuntaverossa kahta prosenttiyksikköä.

Ex-kansanedustaja ja nyt Mehiläisen palveluksessa oleva Lasse Männistö (kok) sanoo hallituksen suunnitteleman lakiesityksen olevan ensimmäinen kerta, kun kuntien mahdollisuuksia toimia palvelumarkkinoilla rajoitetaan.

”Tämä on periaatteellisena kysymyksenä merkittävä. Kunnalla on itsehallinto ja vastuu järjestää palvelut”, Männistö sanoo.

Hän ennustaa, että pitemmän päälle valtio haluaa estää kunnilta ulkoistamisvaihtoehdon kokonaan.

Hallituksen perustelujen mukaan kunnat ovat tehneet ratkaisuja, joiden perimmäinen tavoite on betonoida oman kunnan alueelle nykyiset sote-palvelut tai kasvattaa oman kunnan palveluihin sidottuja voimavaroja.

Ulkoistussopimukset myös sitovat tulevia maakuntia ja voivat heikentää niiden mahdollisuuksia järjestää palvelut tehokkaasti ja kaikille yhdenvertaisesti.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat