Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venäjä käy hybridisotaa EU:ta ja Suomea vastaan – miten siihen pitäisi reagoida?

”Ei kannata korostaa, että ollaan haavoittuvaisia, mutta ei saa olla naiivikaan”, sanoo professori Tuomas Forsberg.

Politiikka
 
Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund (r), kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk).
Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund (r), kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk).

Venäjä käy informaatiosotaa Euroopan unionia ja siinä ohessa Suomea vastaan. Se on osa hybridisodankäyntiä, jossa sotilaallista toimintaa täydentäen käytetään kyberhyökkäyksiä, väärän informaation tarkoituksellista levittämistä ja muiden maiden sisäisten levottomuuksien tukemista ja pelottelua.

Pakolaiskriisin kärjistäminen Suomen rajalla, liikemiesten karkotukset, ilmatilan loukkaukset ja lapsenhuoltajuusriidat ovat esimerkkejä siitä, kuinka Venäjä muistuttaa vaikutusvallastaan ja Venäjän suurvalta-asemasta. Aktiiviseen häiritsemiseen kuuluu myös näkyvä venäläisten vähemmistöjen puolustaminen Venäjän ulkopuolisissa maissa.

Helsingin Sanomat kysyi kahdelta poliitikolta ja yhdeltä tutkijalta, miltä tilanne näyttää.

Onko Venäjä kiihdyttänyt hybridisodankäyntiään?

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) vastaa asemansa vuoksi kieli keskellä suuta. ”Yleisesti ottaen viime vuosina tämmöinen toiminta on ollut lisääntymään päin. Myönteisenä näen sen, että ilmatilaloukkaukset eivät ole lisääntyneet”.

Entinen puolustusministeri, Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund (r) sanoo suoremmin:

”Venäjän aktiviteetti on ehdottomasti lisääntynyt, se on aivan selvää. Venäjä pyrkii vaikuttamaan asioihin monella tavalla, joilla normaalia poliittista ja diplomaattista kanssakäyntiä ja toisaalta perinteisiä sotilaallisia toimia täydennetään. Hybridisodan vaikuttamiskeinoja käytetään myös Suomeen, mutta ei Suomi ole erityisesti sen kohteena.”

Samaa mieltä on Kaikkonen. ”Vaikuttamista varmaan on moneen suuntaan, eikä Suomi ole jonon kärjessä. Eikä Venäjä ole ainoa toimija”, hän sanoo.

Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta sanoo, että Venäjän aktiivisuus vaihtelee, välillä kohteena ovat toiset maat ja sitten taas toiset. Nyt on Saksa. ”Sattumanvaraisiakin ilmiöitä on, mutta se tiedetään, että kaikki ei ole sattumanvaraista”, hän sanoo.

Mihin Venäjä pyrkii?

Forsbergin mukaan Venäjän toiminta liittyy sekä pienen valtaryhmittymän intressiin pysyä vallassa että Venäjän suurvalta-aseman vahvistamiseen. ”Nyt se pyrkii selkeästi vaikuttamaan EU-maihin niin, että sanktiot loppuisivat. Se pyrkii myös vähentämään unionin sisäistä yhtenäisyyttä.”

Forsbergin mukaan informaatiosodan taktiikkana ei ole välittää positiivista kuvaa Venäjästä, vaan torjua Venäjään kohdistuvaa kritiikkiä kuten syytöksiä ihmisoikeusloukkauksista ja tuoda esiin lännen tekemiä loukkauksia.

”Osa informaatiosodasta on tällaista statuspolitiikkaa, joka palvelee itsessään tarkoitusta, että suurvalloilla on oma totuutensa. Venäjä tekee näin riippumatta siitä, vaikuttaako se mihinkään.”

Haglund muistuttaa, että Venäjällä on tukala tilanne, koska talous on pahasti kuralla ja huomio pitää saada pois sisäpolitiikasta. ”Venäjä haluaisi palata neuvottelupöytiin ja pyrkii muistuttamaan, että sillä on pelimerkkejä jäljellä, vaikka se on ajautunut diplomaattiseen paitsioon Ukrainan kriisin myötä.”

Miten Suomen pitää reagoida?

”Kaikki mikä varmuudella havaitaan, täytyy puhua läpi. Täytyy vetää selvät rajat, kuten ilmatilan loukkauksiin on puututtu. Tällä hetkellä pidän erityisen tärkeänä, että itäraja pitää”, sanoo Antti Kaikkonen.

Hän odottaa jo tuloksia itärajan suhteen. ”Ei Suomi voi hyväksyä, että tilanne jatkuu tällaisena. Ratkaisu pitää saada aikaiseksi.”

Haglund puolustaa diplomatiaa. ”Ei hienovaraisesti kumarrella, vaan pyritään sanomaan asiat kuten ovat. Tähdennetään, että Suomi on ollut hyvä naapuri ja kun Venäjän toiminta kohdistuu Suomeen, se vaikuttaa kielteisesti kahdenvälisiin suhteisiin.”

”Venäjä saisi tilanteen itärajalla haltuun jos haluaisi. Pitää tähdentää heille, että heillä on raja-alueita, jossa heillä on suuria ongelmia. Tällä rajalla yhteistyötä ei kannata pilata”, Haglund jatkaa.

Asiallista reagointia tapaus kerrallaan arvostaa myös Tuomas Forsberg. ”Ilmatilan loukkaukset loppuivat, kun ne tuotiin julkisuuteen.”

Hysteeriseksi ei kannata antautua, vaan on rauhassa käytävä hyökkäykset läpi jokainen kerrallaan. ”Ei kannata korostaa, että ollaan haavoittuvaisia, mutta ei saa olla naiivikaan”, professori sanoo.

Informaatiovyörytyksessä on Forsbergin mukaan se vaara, että mikä tahansa Venäjää puolustava informaatio leimataan hyvin äkkiä Venäjältä tulleeksi trolliksi. Väärät mielikuvat jäävät helposti elämään. Esimerkiksi käsitys, että ilmatilan loukkaukset olisivat jatkuvia, on hänen mielestään väärä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat