Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Keskusjärjestöt sopuun yhteis­kuntasopimuksesta – työnantajat antoivat periksi paikallisessa sopimisessa

Työnantajat antoivat periksi paikallisessa sopimisessa palkkojen ja työehtojen joustojen osalta, mikä on kokoomukselle vaikea paikka. Hallitus arvioi mahdollista sopimusta maanantai-iltana.

Politiikka
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/78f750b636c847ba6664f12ae17cfdae5255eb13-2463493-IKI_hallituksen%20haasteet%202016_14.jpg
Hallituksen haasteet parissa minuutissa
Juha Sipilän hallituksen alkutaival on ollut vaikea. Eikä helpotusta näy sillä hankalia ongelmia on edelleen ratkaisematta.

Keskusjärjestöt ovat päässeet käytännössä sopuun yhteiskuntasopimuksesta. Kaikki periaatteelliset ratkaisut on tehty. Sopimuksen vaikutuksia vielä lasketaan, mutta kaikista kohdista on sopu.

Tämän jälkeen ratkaisu menee työmarkkinajärjestöjen hallitusten ja maan hallituksen hyväksyttäväksi. Järjestöjen hallituksista SAK kertoi jo siirtävänsä päätöksen ensi viikkoon. Akava taas hyväksyi jo ratkaisun maanantaina aamupäivällä.

Vaikka työmarkkinajärjestöjen hallitukset ja maan hallitus hyväksyisivät sopimuksen, käytännössä se toteutuu kokonaisuudessaan vasta sitten, kun nyt tehdyt päätökset on neuvoteltu työehtosopimuksiin.

Ratkaisussa todennäköisesti parannetaan yritysten kilpailukykyä muun muassa lisäämällä työn määrää noin kolmella työpäivällä. Kukin ala määrittelisi itse, miten työ pitenisi. Sairausajan palkka ei ole näillä näkymin heikentymässä.

HS:n tietojen mukaan sovun esteenä olleessa paikallisessa sopimisessa löydettiin sopu sen jälkeen, kun työnantajat antoivat periksi palkkojen ja työaikojen joustoissa. Niissä siis toteutettaisiin jatkossakin työehtosopimusten kirjauksia.

Paikalliseen sopimiseen tulisi muun muassa kriisi- eli selviämislauseke, jossa määritellään, milloin yhtiöissä voitaisiin poiketa työehtosopimuksista. Järjestäytymättömien työnantajat pääsevät samalle viivalle järjestäytyneiden työnantajien kanssa. Päätösvaltaa siirretään työpaikoille. Paikallista sopimista edistettäisiin myös muun muassa laajentamalla pääluottamusmiehen asemaa ja tiedonsaantia.

Yleiskorotuksia ei tulossa ensi vuonna

Sopimuksen lopullinen hyväksyntä viivästyy kuitenkin jo pelkästään hallituksen takia. Ilman hallituksen siunausta laajaa yhteiskuntasopimusta ei synny. Hallitus on vaatinut palkkajoustoja, joten etenkin kokoomukselle mahdollinen sovinto voi olla hankala hyväksyä.

Yhteiskuntasopimus on hallituksen tärkeimpiä hankkeita. Jos työmarkkinajärjestöt pääsevät yhteisymmärrykseen, sen kaataminen olisi hallitukselle kova paikka, vaikka sopimus sisältäisi kokoomuksen silmissä vesitetyn version työelämän joustoista.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) sanoo, että hallituksen talouspoliittinen johto kokoontuu maanantaina arvioimaan neuvottelujen kokonaistulosta.

”Olemme käyneet koko ajan tiivistä vuoropuhelua työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa. Hallituksen talouspoliittinen johto kokoontuu maanantaina illalla arvioimaan neuvottelujen kokonaistulosta. Hallitus suhtautuu neuvottelujen edistymiseen myönteisesti ja arvioi mahdollista neuvottelutulosta suomalaisen työn kilpailukyvyn korjaamiselle asettamiensa tavoitteiden valossa”, Rehn kertoo HS:lle.

”Paikallisista linjauksista on sovittu. Näemme myöhemmin, miten se sopii hallitukselle”, sanoi EK:n puheenjohtaja Jyri Häkämies työmarkkinajärjestöjen tiedotustilaisuudessa kello 19.30.

Maanantaina ovat koolla työmarkkinajärjestöjen hallitukset joko hyväksymässä tai hylkäämässä neuvottelutuloksen. Hallitukset tuskin hyväksyvät sopimusta lopullisesti ennen kuin ne tietävät maan hallituksen päätöksen.

Ei ole lainkaan varma, että neuvottelutulos menee läpi etenkään SAK:n hallituksen liitoissa. Moni liittojohtaja saattaa viedä päätöksen oman hallintonsa hyväksyttäväksi, joten vaikka SAK:n hallituksessa istuvat liittojohtajat pitäisivät ratkaisua pahoista vaihtoehdoista vähiten huonona, heidän liittonsa saattavat hylätä sopimuksen.

Tämä tietäisi sopimuksen kaatumista, epävarmuuden ja riitaisuuksien jatkumista vuodella, työehtoja heikentävien pakkolakien voimaantuloa, mahdollisesti lakkoja ensi syksyn työehtoneuvotteluissa ja todennäköisesti paikallisen sopimisen lakisäädäntöä, joka heikentäisi liittojen voimaa.

Jos sopimus lopulta läpäisee kaikki esteet, se on hyvin laaja. Paikallisen sopimisen lisäksi isoja asioita ovat palkansaajien työehtoja heikentävät ja yritysten kustannuskilpailukykyä parantavat päätökset.

Osana sopimusta todennäköisesti sovitaan myös jokseenkin kaikkien palkansaajien yleiskorotuksista vuodelle 2017, jos EK:n hallitus asian hyväksyy.

Sopimus tehtäisiin niin, että osapuolet päättävät jatkaa nykyistä työllisyys- ja kasvusopimusta, mutta siinä ei mainita mitään palkoista. Se siis tarkoittaisi, ettei yleiskorotuksia tulisi ensi vuonna.

Työaika pitenisi 24 tuntia

Jos sopimus lopulta tulee voimaan, palkansaajien työaika ja maksut nousevat. Käteen jäävä raha siis pienenee suhteessa työaikaan. Työaikaa nostettaisiin noin 24 tuntia.

Kukin ala saa sitten neuvotella, miten tämän toteuttaa. Maanantaina muotoiltavassa sopimuksessa ei siis välttämättä mainittaisi mitään esimerkiksi paljon julkisuudessa olleista arkipyhien muuttamisesta työpäiviksi. Leikkaus voitaisiin tehdä leikkaamalla lomia, pekkaspäiviä tai arkipyhiä tai vaikkapa pidentämällä muuten työaikaa.

Ylipäätään sopimukseen on jätetty paljon alakohtaista joustovaraa.

Tällä osalla pakettia on tarkoitus parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä alentamalla yritysten kustannuksia. Samalla palkansaajien edut heikkenevät. Hallitus vaati aluksi noin viiden prosentin kustannuskilpailukykyn kohennusta, mutta ei ole enää vaatinut juuri viiden prosentin muutosta. Ainakin neuvottelujen loppuvaiheessa sopimuksen kustannusvaikutus oli jäämässä reilusti alle viiden prosentin mutta oli yli kolme prosenttia. Vaikutus vaihtelee eri vuosina

Päätökset korvaisivat hallituksen niin sanotut pakkolait, joilla muun muassa pidennettäisiin työaikaa, leikattaisiin sairausajan korvausta ja lomia. Jos sopimusta ei neuvottelutuloksesta huolimatta synny, hallitus tuo lait eduskuntaan todennäköisesti ensi kesänä.

Miljardin euron veronkevennys

Jos hallitus katsoo, että sopimus vastaan sen tavoitteita, hallitus on luvannut miljardin euron veronkevennykset. Lisäksi se peruu 1,5 miljardin euron leikkaukset ja verokorotukset.

Suurin osa kilpailukykypaketista hoidetaan siirtämällä työnantajien sairausvakuutusmaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja palkansaajien maksettaviksi, mutta vielä ei ole täsmällisen varmaa, kuinka paljon mitäkin maksuja.

Myös työnantajien työeläkemaksuun tulisi alennus, jos sopimus toteutuu. Esillä on ollut noin 0,4 prosenttiyksikön alennus, joka siirrettäisiin palkansaajien maksettavaksi. Niin sanottuihin työeläkejärjestelmään kerättyjä emu-purkureita ei tämän takia purettaisi.

Muutokset on tarkoitus tehdä pääasiassa pysyviksi. Määräaikaispäätös voisi olla ehdotus, jossa julkisella puolella leikattaisiin lomarahoja parikymmentä prosenttia vuosiksi 2017–2019.

Loppuneuvotteluihin jää myös sairausajan palkan kohtalo, mutta HS:n tietojen mukaan se putosi loppuväännössä pois.

Sopimukseen saatetaan liittää myös hallituksen päätösten perumisia tai uusia päätöksiä, ja myös veropäätöksiä.

Esillä on ollut, että aikuiskoulutustuen leikkauksia perutaan. Se rahoitettaisiin perumalla vaikkapa niin sanottu kolme koulutuspäivää takaava koulutusvähennys, josta sovittiin vuosien väännön jälkeen pari vuotta sitten. Vähennystä on käytetty hyvin vähän.

HS:n lauantaina julkaisema artikkeli kertoo, mistä yhteiskuntasopimuksessa oikeastaan päätetään. HS sai myös koko sopimuksen haltuunsa ja julkistaa sen. Voi lukea sen täältä.

Alle olevalla videolla keskusjärjestöjen johtajat kommentoivat neuvotteluja sunnuntaina:

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/c499d751f93ae364d18c718fe634fcd76aaf6d6e-2481544-etelarantakymppi_19.jpg
Keskusjärjestöjohtajat uskovat yhteiskuntasopimuksen syntymiseen
Keskusjärjestöjohtajat aloittivat sunnuntaina yhteiskuntasopimuksen sorvaamisen Helsingin Etelärannassa.
Jussi Nukari / LEHTIKUVA
Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen (vas.), STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder saapuivat sunnuntaina yhteiseen tiedotustilaisuuteensa Helsingissä.
Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen (vas.), STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder saapuivat sunnuntaina yhteiseen tiedotustilaisuuteensa Helsingissä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat